”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?” kysyi Minna Canth jo reipas vuosisata sitten. Canth oli aikansa radikaali ja tasa-arvotyön uranuurtaja. Hän korosti äitien oikeutta koulutukseen ja mahdollisuutta hankkia elantonsa omalla työllään. Canth näki, että tyttöjen ja naisten koulutus on tie tasa-arvoisempaan maailmaan. Koulutus luo tänä päivänäkin tasa-arvoa ja hyvinvointia ja erityisen merkityksellistä se on kehitysmaissa. Suomi on kehitysyhteistyössään panostanut sekä koulutukseen että naisten ja lasten aseman parantamiseen. Olemme kasvattaneet demokratiatukea jonka avulla naisten osallistumista ja asemaa voidaan parantaa.
Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on tasa-arvon kärkimaita. Olemme monessa mielessä edelläkävijöitä, mutta mielikuva tasa-arvon mallimaasta romuttuu, kun katsomme lukuja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Lähes puolet suomalaisnaisista on kohdannut väkivaltaa. Kyse on vakavasta ihmisoikeusloukkauksesta, johon meidän on vihdoin herättävä. On häpeällistä, ettei Suomi täytä Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen velvoitteita.
Tasa-arvon myytti ei saa vaikeuttaa väkivaltaan puuttumista eikä väkivallan uhrin saamasta tarvitsemaansa apua. Turvakotipaikkoja on annettuihin suosituksiin nähden liian vähän ja myös helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluita tarvitaan lisää. Hallituksen on turvattava tulevassa kehysriihessä resurssit väkivallan vastaiselle työlle ja väkivallan uhreille. Aiemmin on jo päätetty siirtää turvakotien rahoitusvastuu kunnilta valtiolle. Tämän ansiosta turvakotipaikkojen määrää ja alueellista kattavuutta voidaan parantaa.
Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on vielä paljon tekemistä. Tasa-arvon toteutumisen kannalta on keskeistä edistää työn ja perheen yhteensovitusta ja toteuttaa samapalkkaisuusperiaate työelämässä. Perheiden tasa-arvoa on tällä hallituskaudella edistetty sekä pidentämällä isyysvapaata että tekemällä vanhempainvapaasta joustavampi. On erittäin tärkeää, että vanhempainvapaa ja hoitovapaa antavat molemmille vanhemmille tasavertaiset mahdollisuudet hoitaa lapsiaan. Isiä tulee kannustaa jäämään kotiin lasten kanssa isyysvapaan jälkeenkin. Vanhempainvapaiden kiintiöittäminen 6+6+6+ -mallin mukaan on tavoite, jonka eteen vielä kamppailemme. Työelämän syrjivistä rakenteista kertoo se, että jokainen syntyvä lapsi kuormittaa taloudellisesti vain äidin työnantajaa. Yhteiskunnan on pystyttävä jakamaan vanhemmuuden kustannuksia tasapuolisemmin.
Kipeä tasa-arvo-ongelma työelämässä liittyy myös palkkaukseen. Naisen euro on yhä noin 80 senttiä. Lisäksi naiset saavat usein samasta työstä miehiä alhaisempaa palkkaa. Hallitus on sitoutunut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään palkkatasa-arvoa. Meillä on samapalkkaisuusohjelma, jonka tavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Minna Canthin kysymys tasa-arvon toteutumisesta on yhä ajankohtainen. Tasa-arvo ei ole valmis.