Me Vihreät haluamme rakentaa maailman parhaan koulun. Meillä on loistavia ehdotuksia, jotka toteutuessaan todella tekevät koulutuksestamme maailman parhaan. Tasa-arvoisen, tulevaisuudelle hyvät lähtökohdat antavan ja maallemme kilpailuetua antavan.
Tässä ei ole kuin yksi MUTTA. Kuinka me sen kustannamme? Valtionosuuksia leikataan, tuntikehystä leikataan, kunnat lomauttavat ja kouluja lakkautetaan.
Haluan olla mukana rakentamassa hyvää koulutusta, mutta antakaa sille resurssit! Se, jos mikä maksaa itsensä takaisin! Oletteko kuulleet jonkun joskus sanovan ettei koulunkäynti kannata? Ei se ole vain yksilön hyöty, vaan myös yhteiskunnan. Tarvitsemme työtä tekeviä veronmaksajia, ammattilaisia jotka tuottavat!
Meidän pitää löytää toimivia ratkaisuja rahoittaa koulutuksemme. Eikä se ratkaisu ole lukukausimaksut! Mitä joustavampaa ja yksilöllisempiä oppimispolkuja halutaan, kuten uusi ammatillinenkoulutus pyrkii, sitä enemmän resursseja tarvitaan. Tarvitaan rahaa siihen, että voidaan ohjata. Tarvitaan rahaa siihen, että luokkakoot pysyvät tarpeeksi pieninä. Millä maksetaan ohjaajien matkat työssäoppimispaikoille, koulunkäyntiavustajat ja oppimateriaalit? Nämä kysymykset ovat arkipäivää kouluilla.
Joillain kuntosaleilla pidetään tunteja, joissa näytöltä valitaan virtuaaliohjajaaja jonka perässä liikkeet tehdään. Pelkään, että tällä säästömäärällä meillä on pian virtuaalikouluja, joissa opit haetaan samalla tavoin. Pian kaikki opetetaan luennoimalla auditoriossa perusopetuksesta lähtien luokkakokojen kasvaessa, etänä verkossa – vai opetetaanko?
Kuinka me saamme julkisen sektorin kuntoon ja sille tarpeelliset resurssit, jotta opetus pysyy laadukkaana, ja jotta opettajalla on myös aikaa olla läsnä ja kuunnella, kun tänä päivänä sitä kaivataan yhä enemmän? Nuoret kaipaavat entistä enemmän kuuntelevaa aikuista. Loppuunpalaneet opettajat eivät jaksa pysähtyä kuuntelemaan.
Saammehan me pidettyä koulut ja palvelut inhimillisellä etäisyydellä ihmisistä. Niin pienten alakoululaisten kuin jo isompien ammattikoululaistenkin koulut karkaavat yhä kauemmas, eivätkä kummatkaan ole valmiita pitkiin päiviin.
Koulut ovat vain yksi esimerkki, samassa liemessä on koko julkinen sektori. Meidän täytyy saada äänemme kuuluvammaksi, jotta talous saadaan elvytettyä vihrein keinoin loputtomien leikkausten sijaan!