[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″ global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” global_colors_info=”{}” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_text _builder_version=”4.10.8″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]
Kadulla väenpaljous yllättää matkalla eduskunnan budjettikäsittelyyn. Tai ainakin ihmisten määrä tuntuu suurelta, olemmehan tottuneet elämään koronan rajoittamaa elämää. Nyt eloisa kuhina täyttää kadut, kaupat ja lounasravintolat. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolessa välissä, mikä tarkoittaa sitä, että liki 60 prosenttia suomalaisista palaa takaisin työpaikoille. Yritykset rekrytoivat taas ja ennusteet talouden elpymiselle ovat toiveikkaat.
Ensisilmäyksellä vaikuttaa siltä, että elämä on palannut normaaliin.
Mutta niin ei ole, ei ainakaan kaikille.
Suomi kuuluu lukuisten arvioiden mukaan maailman parhaiten koronakriisistä selvinneiden maiden joukkoon. Kriisi on kuitenkin jättänyt jälkensä ja osa haavoista on hyvinkin syviä. Koronakriisin tiedetään lisänneen mielenterveysongelmia ja syventäneen nuorten pahoinvointia. Lasten ja ikäihmisten yksinäisyys on lisääntynyt. Moni tärkeä ihmissuhde on jäänyt luomatta, kun koulut ja korkeakoulut ovat olleet kiinni. Terveydenhuollon ammattilaiset, taide- ja kulttuurikenttä sekä yrittäjät laajemmin ovat joutuneet joustamaan kerta toisensa perään, monesti aivan liikaa.
Koronatoimien ohjenuorana on ollut, että niiden tulee olla oikeasuhtaisia, eikä niiden tule kurittaa heikoimmassa asemassa olevaa. Silti monella on harteillaan raskaampi taakka kuin ennen kriisiä. Näihin huoliin vastaamme nyt, kun päätämme ensi vuoden talousarviosta ja säädämme budjettilakeja: on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän jälleenrakennuksen aika.
Hallituksen hoitotakuuesitys helpottaa ja nopeuttaa hoitoonpääsyä perusterveydenhuollossa. Samalla otetaan ensimmäiset askeleet terpiatakuun toteutumiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuemme säätämällä oppilashuoltomitoituksen eli vahvistamme kuraattori- ja psykologipalveluita kouluissa ja oppilaitoksissa.
Tämän budjetin yhteydessä toteutuu myös yksi hallituksen tärkeimmistä tasa-arvotavoitteista eli perhevapaauudistus.
Tämän myötä kahden vanhemman perheessä kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön, joista osa olisi mahdollista luovuttaa käytettäväksi toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Päivärahapäiviä voisi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Malli ei ole täydellinen, mutta se on merkittävä parannus nykyiseen. Myös perheiden monimuotoisuus on pyritty huomioimaan uudistuksessa mahdollisimman hyvin. Tekemistä jää kuitenkin vielä tulevaisuuteen erityisesti useamman kuin kahden vanhemman perheiden osalta.
Jotta pienimmät kansalaiset eivät unohtuisi päätöksenteossa, olemme ottaneet käyttöön lapsibudjetoinnin eli seuraamme sitä, kuinka monta euroa budjetista ohjataan suoraan lapsille tai lapsiperheille. Lisäksi ensi vuonna suoritetaan lapsivaikutusten arviointi. Jotta jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen jo heti oppipolkunsa alusta alkaen, varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön kouluista tuttu tuen kolmiportainen malli.
Hallituksen esittelemä koronapassi puolestaan mahdollistaa sen, että alueellisista rajoituksista voidaan luopua. Yhteiskunnan avautuessa taide- ja kulttuurikentän sekä yrittäjien arki helpottuu. Sanomattakin selvää on, että työ kriisin jälkimaininkien pehmentämiseksi jatkuu vielä pitkään. Vaikka pandemia on jättänyt jälkensä, siitä toipuminen on jo alkanut.
Iiris Suomela on kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]