[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″ global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” global_colors_info=”{}” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_text _builder_version=”4.11.1″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]
KANNANOTTO
THL:n kouluterveyskysely julkaisi syyskuussa hälyttäviä lukuja tyttöjen pahoinvoinnista. 30% yläasteella, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevista tytöistä sanoi kokevansa ahdistuneisuutta. Joka neljäs sanoi kokevansa yksinäisyyttä. Oireet ovat syventyneet pandemian aikana. Siksi Vihreät naiset vaatii tänään tyttöjen päivänä, että tyttöjen pahoinvoinnin syihin perehdytään syvällisesti ja että niihin etsitään poliittisia ratkaisuja.
“Pandemian poikkeusolot ovat iskeneet kovaa yhteiskunnan pienimpiin – niihin, joilla pitäisi olla tilaa oppia, leikkiä ja kasvaa. Nyt on ensisijaisen tärkeää, että tyttöjen henkiseen pahoinvointiin reagoidaan kiireellisesti – ahdistusepidemiaa ei saa päästää kroonistumaan”, hallituksen puheenjohtaja Emma Kari peräänkuuluttaa.
Tutkimus paljastaa järkyttäviä lukuja tyttöjen kokemasta häirinnästä. Puolet lukioikäisistä tytöistä on kyselyn mukaan kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden sisällä.
“Tytöt ovat tyttöjä, eivät pikkunaisia. Seksuaalisen häirinnän yleisyys verkossa on pysäyttävää, ja me aikuiset olemme auttamatta jäljessä sen torjumisessa. Meidän on opittava kohtaamaan nykyaikaiset häirinnän uhat verkossa ja suojeltava tyttöjä niiltä. Asenteiden verkkokäyttäytymisestä ja ihmisten rajojen rikkomisesta on muututtava”, hallituksen 1. varapuheenjohtaja Laura Ala-Kokko painottaa.
Nykyajan tytöt kohtaavat arjessaan muun ohella pandemian, ilmastokriisin ja verkkohäirinnän luomaa epävarmuutta ja ahdistusta. Lisäksi tyttöihin kohdistuvat stereotypiat ja kauneusihanteet luovat paineita. Vastuu nuorten hyvinvoinnista pitäisi kuitenkin aina olla aikuisilla.
“Nuoruuteen pitäisi kuulua elämänilo ja innostus tulevasta, ei näköalattomuus tai häirintä. Meidän pitää kantaa poliittinen vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisesta, jossa nuoret voivat hyvin – oli kyse ilmastokriisin torjumisesta tai nuorille suunnatuista mielenterveyspalveluista. Me aikuiset olemme tytöille sen velkaa”, Kari summaa.
Yleiseen pahoinvointiin on etsittävä ratkaisuja jokaisella yhteiskunnan tasolla. Vihreät naiset tulevat tekemään esimerkiksi aluevaltuustoissa feminististä terveyspolitiikkaa nuorten mielenterveyspalvelujen tukemiseksi. Haasteet ovat kuitenkin hyvinvointialueita laajempia – yhteiskunnassa tarvitaan asennemuutosta, jotta tyttöjen rajat ja tarpeet otetaan vakavasti.
Tämän päivän tyttöjen täytyy saada kasvaa naisiksi, jotka näkevät toivoa tulevaisuudessa.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]