Poliittinen ohjelma
2026–2031

Esipuhe

Vihreille naisille feminismi on tapa katsoa maailmaa. Se on läpileikkaava arvo, joka antaa voimaa muuttaa yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi meille kaikille. Kaiken yhteiskunnallisen toiminnan on perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Vahvassa oikeusvaltiossa julkinen valta toimii lain asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perus- ja ihmisoikeuksia sekä toimii riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Me emme anna periksi tasa-arvon takapakille.

Feminismi on vahvuutta, joka ammentaa voimaa oikeudenmukaisuudesta. Se on sukupolvelta toiselle opittua luonnon ja ympäristön arvostamista, ja eläinten ja muiden äänettömien puolustamista. Se on on palkkatasa-arvoa, globaalia solidaarisuutta ja ennaltaehkäiseviä ja parempia terveys- ja sosiaalipalveluja kaikille. Se on niin lasten puolustamista kuin taistelua rasismia sekä homo- ja transfobiaa vastaan.

Vihreä feminismi huomioi sukupuolen lisäksi iän, luokan, vammaisuuden, etnisyyden, muunlajisuuden sekä muut eriarvoisuuden moninaiset ja risteävät tekijät. Se on sukupuolittuneiden valtasuhteiden ja niiden vaikutusten tiedostamista. Se on syrjivien rakenteiden purkamista ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamista, jotta jokainen voisi olla tietoinen omista ennakkoluuloistaan eikä ketään syrjitä tai häiritä.

Poliittisen ohjelman sisältö

Poliittinen ohjelma 2026–2031
Feministinen kehorauha ja itsemääräämisoikeus
Feministinen oikeus- ja kriminaalipolitiikka
Feministinen hyvinvointi- ja talouspolitiikka
Feministinen maahanmuuttopolitiikka
Feministinen luonto-, ympäristö- ja eläinpolitiikka
Feministinen päätöksenteko
Feministinen kasvatus- , koulutus- ja tiedepolitiikka
Feministinen työ- ja eläkepolitiikka
Feministinen kulttuuri- ja liikuntapolitiikka
Feministinen perhepolitiikka
Feministinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Feministinen kehorauha ja itsemääräämisoikeus

Jokaisen Suomessa asuvan ihmisoikeuksien toteutuminen on taattava yhtäläisesti. Syrjintään, rasismiin ja sukupuolittuneisiin ihmisoikeusrikkomuksiin on puututtava tiukasti. Turvataan jokaisen ihmisen itsenäinen elämä, osallisuus yhteiskunnassa ja valta määrätä itseään koskevista asioista. Kaikilla on oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Niin lasten, nuorten kuin ikäihmisten tulee voida päättää omasta kehostaan.

Säädetään laki väkivallan ehkäisytyön rakenteista, joihin kuuluvat väkivallan monialainen yhteistyö, jokaisella hyvinvointialueella toimivat lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit sekä yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut väkivallan eri osapuolille ja erityisryhmille.
Jalkautetaan MARAK-riskikartoitus osaksi kaikkien lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa tekevien viranomaisten työtä.
Lisätään turvakotien ja seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten määrä Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja toteutetaan sopimuksen velvoitteet täysimääräisesti. Varmistetaan, että tukipalvelut ovat maantieteellisesti saavutettavia ja esteettömiä. Tehdään palveluista maksuttomia ja varmistetaan väkivallan vastaisen työn ja sitä tekevien järjestöjen rahoitus.
Kriminalisoidaan pakottava kontrolli rikoslaissa kuvaamaan sellaista henkistä väkivaltaa, jossa uhri joutuu tekijän henkiseen määräysvaltaan.
Tehostetaan lähestymiskieltoa muun muassa käsittelemällä lähestymiskieltohakemukset välittömästi, kiristämällä sanktioita lähestymiskiellon rikkomisesta sekä lisätään koulutusta ja resursseja poliisissa ja tuomioistuinlaitoksessa, jotta viranomaiset ottaisivat tehokkaammin käyttöön väliaikaiset lähestymiskiellot ja sähköisen valvonnan.
Päivitetään lainsäädäntö puuttumaan teknologiavälitteiseen väkivaltaan ja kaikkiin, mutta erityisesti seksuaalissävytteisiin, syväväärennöksiin.
Säädetään YK:n vammaissopimusta kunnioittavat vammaispalvelu- ja itsemääräämisoikeuslaki ja puututaan lain rikkomuksiin. Varmistetaan fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys kaikissa palveluissa ja tiloissa ja edistetään esteetöntä ja yksilöllisten tarpeiden mukaista itsenäistä asumista.
Turvataan vammaisille ihmisille oikeus valita avustajansa ja avun sisältö.
Tunnistetaan vammaiserityinen väkivalta, ehkäistään sitä ja puututaan siihen.
Jatketaan translain uudistamista siten, että se turvaa myös lasten ja nuorten oikeuden päättää omasta kehostaan. Lisätään mahdollisuus valita kolmas vaihtoehto juridiseksi sukupuoleksi.
Kielletään lapsiin kohdistuva ei-lääketieteellisiin syihin perustuva sukuelinkirurgia ja turvataan intersukupuolisten henkilöiden oikeudet.
Edistetään naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen tunnistamista ja puututaan siihen muun muassa kouluttamalla sote- ja kasvatusalojen ammattilaisia.
Puututaan aktiivisesti kunniaan liittyvään väkivaltaan ja parannetaan viranomaisten osaamista ilmiön tunnistamisessa. Säädetään pakkoavioliitot rangaistavaksi erillisellä rikoslain pykälällä ja mahdollistetaan pakkoavioliiton mitätöinti kumoamisen lisäksi.
Torjutaan tehokkaasti seksuaalista kaltoinkohtelua ja ihmiskauppaa muun muassa varmistamalla ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman jatko ja varaamalla sen toimeenpanoon asianmukaiset resurssit, vakinaistamalla poliisin valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä sekä vahvistamalla ihmiskaupan ja seksuaalisen kaltoinkohtelun uhrien tukipalveluita.
Säädetään vain suostumukseen perustumaton paritus laittomaksi. Kovennetaan rangaistuksia parituksesta ja törkeästä parituksesta. Lisätään alaikäisen parittaminen törkeään paritukseen.
Poistetaan seksityöepäily ulkomaalaisen käännytysperusteista. Poistetaan järjestyslaista momentti, joka kieltää seksipalvelujen ostamisen ja myymisen julkisella paikalla.
Varmistetaan, että seksityöntekijöillä on oikeus elää ilman väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, muun muassa varmistamalla, että seksityöntekijöitä itseään kuullaan heitä koskevissa asioissa.
Laaditaan antirasistinen toimintaohjelma, jonka toimeenpanoa seurataan kuntien, hyvinvointialueiden ja oikeusministeriön johdolla.
Vahvistetaan poliisin ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua perustamalla vähemmistöyhteyspoliisin toimi.
Valtion tulee tarjota kidutuksen uhreille tukea kuten muissakin verrokkimaissa kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Feministinen oikeus- ja kriminaalipolitiikka

Feministinen oikeuspolitiikka tunnistaa, että oikeusjärjestelmä ei ole neutraali, vaan heijastaa ja uusintaa yhteiskunnallisia valtasuhteita, erityisesti sukupuolittunutta valtaa. Vihreiden naisten tavoitteena on rakentaa sukupuolitietoinen ja oikeudenmukainen oikeusvaltio, ossa sekä uhrien että rikoksentekijöiden sekä heidän läheistensä kokemukset ja taustat ymmärretään osana laajempia rakenteellisia ongelmia. Tämä tarkoittaa oikeuden ja tasa-arvon yhdistämistä konkreettisiksi oikeuspoliittisiksi toimiksi.

Feministinen kriminaalipolitiikka haastaa rangaistuspainotteisen ajattelun korostamalla ennaltaehkäisyä, rakenteellista tasa-arvoa ja uhrin sekä tekijän monimutkaista suhdetta – . erityisesti naisvangeista moni on sekä väkivallan kokija että rikoksentekijä. Korkea uusintarikollisuus ja puutteellinen tuki osoittavat, että nykyinen järjestelmä epäonnistuu kuntouttavassa tehtävässään. Vihreiden naisten oikeus- ja kriminaalipolitiikka tähtää oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen yhteiskuntaan, jossa rikollisuuden juurisyihin puututaan aidosti.

Kirjataan naismurha (femicide) rikoslakiin: sukupuolensa vuoksi naiseen kohdistettu surma tunnistetaan omaksi rikosnimikkeekseen, josta tuomitaan aina lain ankarin rangaistus.
Otetaan käyttöön rikosten tutkinnassa traumatietoinen ja uhrilähtöinen lähestymistapa, joka ei syyllistä uhria. Varmistetaan koko oikeudenhoidon ketjun toimivuus esitutkinnasta rikosuhriapuun.
Korjataan seksuaalirikoslainsäädännön puutteet mm. rangaistusten osalta vastaamaan teon vakavuutta ja uhrin ihmisarvon loukkausta. Muutetaan seksuaalirikoksen uhrin humalatila tai muu tietoisuuteen vaikuttava tila tuomion koventamisperusteeksi.
Uhrien uskottavuuden ja käyttäytymisen arviointi sukupuolistereotypioiden kautta osana rikostutkintaa lopetetaan.
Poliisin, syyttäjien, tuomareiden ja vankeinhoidon ammattilaisten koulutukseen lisätään sukupuolitietoisuutta sekä sukupuolittuneen väkivallan eri muotojen ymmärrystä.
Vankeinhoidossa tulee siirtyä kontrollikeskeisestä lähestymistavasta kohti toipumista ja yhteiskuntaan integroitumisen tukemista. Rakenteiden tulee vahvistaa desistanssia eli monivaiheista prosessia, jossa yksilön motivaatiota, sosiaalista tukea ja työllistymistä tuetaan systemaattisesti rikollisesta elämäntavasta irtautumisen edistämiseksi. Lisätään vankeinhoidon terapiapalveluita ja yhteiskunnan tukitoimia vangin lähipiirille.
Vahvistetaan oikeusavun ja tukipalvelujen riippumattomuutta kieltämällä poliisin tai muun esitutkintaan osallistuvan viranomaisen asiakkaan ohjaus jonkin tietyn asianajajan asiakkaiksi.
Dekriminalisoidaan huumausaineiden käyttö, näin madalletaan kynnystä hakeutua avun piiriin. Edistetään THL:n esittämiä huumekuolemien ehkäisyn toimenpiteitä, kuten käyttöhuoneiden pilotointia osana päihdepalveluita.
Palautetaan Metsähallituksen ja rikosseuraamusviraston kanssa toteutettava vankien kuntouttava työtoiminta kansallispuistoissa ja luonnonsuojelukohteissa.
Kohtuullisestaan tutkintavankeuden kestoa siten, että rajoitustoimet pysyvät inhimillisinä ja oikeasuhtaisina.
Käytetään ensisijaisesti ennaltaehkäisevää otetta nuorisorikollisuuden kitkemiseksi nuorisorangaistusten koventamisen sijaan.
Pyritään katkaisemaan rikoskierteet nopeasti tarjoamalla rikoksentekijöille tarvittavaa tukea.
Siirretään henkirikosten uhrien läheisille määrättyjen kärsimyskorvausten maksaminen valtion vastuulle. Vahvistetaan uudelleen uhriksi joutuneiden ja uhrien lähipiirin mielenterveys- ja tukipalveluja.

Feministinen hyvinvointi- ja talouspolitiikka

Hyvinvoivassa yhteiskunnassa työnteko turvaa toimeentulon ja sosiaaliturva sekä sote-palvelut toimivat silloin, kun niitä tarvitaan. Hoitoon on päästävä oikea-aikaisesti ja hoidon jatkuvuus on varmistettava. Hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on varmistettava, se on edellytys toimivalle hyvinvointivaltiolle ja kansalaisyhteiskunnalle.

Feministisen hyvinvointitalouden ytimessä on ihmisten hyvinvointi, tasa-arvo ja ekologinen kestävyys. Se tunnistaa hoiva- ja kotityön arvon ja näkee ne talouden perustana, ei kulueränä. Taloutta on johdettava mittareilla, jotka kuvaavat ihmisten, yhteisöjen ja luonnon hyvinvointia, ei pelkästään talouskasvua.

Haluamme vähentää fossiili- ja eläintalouden tukia, ohjata verotusta eettisiin ja ekologisiin vaihtoehtoihin sekä turvata oikeudenmukaisen siirtymän. Talouden on toimittava ihmisten ja planeetan hyväksi, ei niiden kustannuksella.

Kohtuutalous vahvistaa hyvinvointia, vähentää ylikulutusta ja turvaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Feministisellä talouspolitiikalla pidämme huolta kaikista, vahvistamme demokratiaa ja ehkäisemme eriarvoisuutta sekä ääriliikkeiden kasvua.

Feministinen sosiaali- , terveys- ja pelastuspolitiikka

Varataan hyvinvointialueille riittävät resurssit ja rahoitus laadukkaiden peruspalveluiden tuottamiseen ja annetaan hyvinvointialueille verotusoikeus, jotta ne voivat itse vaikuttaa rahoitukseensa ja rakentaa itsenäisesti palvelujärjestelmää vaikuttavaksi.
Turvataan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden riittävyys lisäämällä alan koulutuspaikkoja tarpeen mukaan. Helpotetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa sekä tarjotaan tukea johtamisosaamiseen.
Osoitetaan entistä enemmän resursseja sote-alan johtamisen tukeen ja koulutusta johtamisosaamiseen.
Turvataan turvapaikanhakijoiden lasten oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
Tunnistetaan toistuvat ja pitkät sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet merkkinä kestämättömästä työkuormasta ja työntekijäpulan aiheuttajana. Kehitetään vaikuttavia keinoja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi ja työtaakan kohtuullistamiseksi.
Varmistetaan, että etenkin päihde- ja asunnottomuustyötä tekevillä on riittävä osaaminen ja työvälineet erilaisten asiakkaiden kohtaamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee olla esteettömiä, saavutettavia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavia kaikissa asiakasryhmissä.
Turvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen toiminta varmistamalla riittävä rahoitus nykyistä pitkäjänteisemmin.
Huomioidaan vähemmistöjen kielellisten ja kulttuuristen tarpeet sote-palveluissa sekä mahdollistetaan tulkkaus kaikissa tarvittavissa tilanteissa.
Kehitetään selkokielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Vaaditaan gynekologista hoitoa ja hoidon laatua sekä saatavuutta julkisena palveluna.
Varmistetaan kattavat ja saavutettavat neuvolapalvelut sekä raskaanaoleville että lapsiperheille sekä varmistetaan fysioterapiapalvelut synnyttäneille.
Parannetaan lääketieteellisen sukupuolenkorjaushoidon saatavuutta tiiviisti transyhteisöä kuunnellen ja transpolien portinvartijuutta purkaen.
Tarjotaan alle 25-vuotiaille nuorille maksuton ehkäisy ja selvitetään maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 30-vuotiaille.
Varmistetaan lastensuojelupalveluiden riittävyys ja oikea-aikaisuus. Lisätään ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä vanhemmuuden tukea kaikkialla lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Panostetaan lastensuojelussa erityisesti palveluihin, jotka auttavat psykososiaalisten ongelmien, riippuvuussairauksien, toiminnanohjauksen haasteiden kanssa kamppailevia ja rikoksilla oireilevia lapsia ja nuoria.
Palautetaan lastensuojelun jälkihuollon ikäraja 25 ikävuoteen.
Perustetaan päihdepolitiikka ihmisarvoiseen kohteluun: hoitoon, tukeen ja kuntoutukseen – ei kontrolliin ja rankaisemiseen. Esimerkiksi käyttöhuoneet on otettava käyttöön osana feminististä päihdepolitiikkaa: ne turvaavat ihmisoikeuksien toteutumisen muun muassa vähentämällä väkivaltaa, parantamalla hoitoonpääsyä ja suojaamalla erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia.
Ennaltaehkäistään poikien ja miesten syrjäytymistä muun muassa panostamalla varhaiseen tukeen peruspalveluissa.
Rakennetaan järjestelmä, joka kunnioittaa omaishoitajien arvoa ja mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen työelämään. Korotetaan omaishoidon tukea ja kehitetään tukipalveluita, kuten kuntouttavaa päivätoimintaa.Varmistetaan, ettei omaishoito heikennä eläkekertymää tai toimeentuloa.
Vahvistetaan ikääntyneiden palveluja torjumalla yksinäisyyttä, lisäämällä yhteisöllisiä asumismuotoja, turvaamalla riittävä kotihoito ja lisäämällä ympärivuorokautista hoivaa sekä huomioidaan hoidon ja hoivan jatkuvuus yhdenvertaisesti koko Suomessa.
Turvataan palliatiivisen hoidon saatavuus lainsäädännöllä.
Turvataan saattohoitovapaa muuttamalla työsopimuslakia ja sairasvakuutuslakia niin, että työssäkäyville taataan oikeus vapaaseen läheisen saattohoidon ajan. Taataan, että vapaasta maksetaan korvaus.
Lisätään sukupuolivaikutusten arviointi kaikkeen varautumiseen. Turvataan kriisitilanteissa väkivallan uhrien, lasten ja hoivavastuuta kantavien suojelu ja varmistetaan naisvaltaisten alojen, kuten sote-palveluiden, kestävyys ja toimintakyky poikkeusoloissa. Turvataan vammaisten ihmisten pääsy väestönsuojiin, jotka on tehtävä esteettömiksi.
Tuodaan pelastus- ja turvallisuusalan koulutukseen tasa-arvokoulutusta ja kehitetään kriisiviestintää niin, että se tavoittaa kaikki väestöryhmät yhdenvertaisesti.
Lisätään pelastajien koulutuspaikkojen määrää ja houkutellaan alalle laajemmin kaikkien sukupuolten edustajia.

Feministinen talouspolitiikka

Huomioidaan talouspolitiikassa kansantalouden tilinpidosta piilossa oleva, pääosin naisten tekemä palkaton koti- ja hoivatyö. Sisällytetään palkaton hoiva ja työ osaksi kansantalouden tilinpitoa.
Vaaditaan työelämän joustavuutta, joka huomioi erilaiset elämäntilanteet ja mahdollistaa muun muassa erilaisten hoivavastuiden toteuttamisen osana työelämää.
Varmistetaan, että sosiaaliturvauudistus edistää sukupuolten tasa-arvoa risteävät erot huomioiden. Otetaan käyttöön perustulo.
Toteutetaan vihreä verouudistus sukupuolten tasa-arvoa edistäen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Otetaan käyttöön BKT:n rinnalle sosiaalista- ja ekologista hyvinvointia kuvaavat mittarit.
Alennetaan kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisäveroa 10 %:n arvonlisäverokantaan. Tarjotaan kuukautissuojat maksutta osana kouluterveydenhuoltoa.
Varmistetaan julkisen talouden hankintojen vastuullisuus. Lisätään vastuullisuus pysyväksi pisteyttäväksi kriteeriksi osaksi kaikkia julkisen talouden hankintoja.
Otetaan käyttöön ylivelkaantumista ja taloudellista syrjäytymistä ehkäisevä sosiaalinen luototus kaikissa Suomen kunnissa.
Otetaan käyttöön kotitalouskohtainen leikkauskatto, jolla voidaan torjua julkisen talouden sopeuttamisesta aiheutuvien vaikutusten kasautuminen kohtuuttomalla tavalla esimerkiksi yksittäiselle lapsiperheelle.

Feministinen maahanmuuttopolitiikka

Suomea ei pidä sulkea maailmalta: tänne saa tulla etsimään ja rakentamaan parempaa elämää. Haluamme tukea kaikkia perheitä, emme hajottaa niitä. Haluamme perua maahanmuuttopolitiikkaan hallituskaudella 2023-2027 tehtyjä tiukennuksia, lisätä työhön johtavaa maahanmuuttoa, purkaa työelämän eriarvoistavia rakenteita ja parantaa kansainvälistä suojelua saavien ja maahan muuttaneiden kieli- ja kotoutumispalveluja. Tarvitsemme enemmän laillisia reittejä hakea turvaa ja maahanmuuttopolitiikan, joka toimii inhimillisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kun lainsäädäntöä uudistetaan, täytyy uudistusten ihmisoikeusvaikutukset arvioida huolellisesti.

Feministisen maahanmuuttopolitiikan keskiössä ovat ihmisoikeudet. Jokaisen Suomessa asuvan täytyy saada olla aidosti osa yhteiskuntaa ja kokea olevansa tervetullut. Maahanmuuton edistäminen on välttämättömyys väestöltään vanhenevassa Suomessa. Me tarvitsemme uusia osaajia, perheitä ja lapsia, jotka haluavat rakentaa täällä tulevaisuutensa. Samalla meidän on tunnistettava täällä jo olevien maahanmuuttajien osaaminen ja purettava työllistymisen esteitä.

Toteutetaan ulkomaalaislain kokonaisuudistus ihmisoikeusperustaisesti huomioiden erityisesti lapsen etu, perhe-elämän suoja sekä oikeus opiskeluun ja työntekoon. Otetaan käyttöön humanitaarinen viisumi ja D-viisumi, joka kattaa myös suomalaisten ja Suomessa oleskelevien perheenjäsenet ja kumppanit.
Nostetaan Suomen pakolaiskiintiö vähintään 3 000 henkilöön vuodessa.
Varmistetaan, että turvapaikkahakemukset arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti ja että turvapaikanhakijoiden saatavilla on oikeusapua menettelyn kaikissa vaiheissa. Huolehditaan siitä, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat tunnistetaan ja huomioidaan asianmukaisesti. Vastustetaan muurien ja raja-aitojen rakentamista Suomen ja Euroopan rajoille, ilman erityisen painavaa syytä.
Lakkautetaan ihmisoikeuksia vaarantava rajamenettely turvapaikkaprosessissa. Varmistetaan, että oikeus hakea turvapaikkaa sekä palautus- ja joukkokarkotuskielto toteutuvat tosiasiallisesti kaikissa tilanteissa.
Palautetaan ulkomaalaislakiin oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.
Tunnistetaan ympäristökriisit syyksi saada suojelua Suomessa.
Varmistetaan maahan muuttaneiden naisten kokeman väkivallan ja lähisuhdeväkivallan parempi huomioiminen oleskeluluvan perusteissa.
Lyhennetään säilöönoton ja maahantulokiellon enimmäisaikaa, kielletään lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien säilöönotto sekä lisätään sen vaihtoehtoja.
Kohtuullistetaan oleskeluluvan saamiseen liittyviä toimeentuloedellytyksiä ja luovutaan niistä perheenyhdistämisen kohdalla. Helpotetaan perheenyhdistämistä laajentamalla perheenjäsenen määritelmää koskemaan myös seurustelukumppaneita.
Varmistetaan ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito ja varmistetaan vastaanottorahan ja käyttörahan riittävä taso turvapaikanhakijoille.
Vahvistetaan turvapaikanhakijoiden työ- ja opiskelumahdollisuuksia sujuvoittamalla turvapaikkaprosessia. Myönnetään laillinen oleskelu ja mahdollisuus opiskeluun ja työntekoon pitkään maassa olleille turvapaikanhakijoille ja paperittomille, joiden lupaprosessi on kestänyt kohtuuttoman pitkään tai joiden palauttaminen lähtömaahan ei ole mahdollista.
Ehkäistään paperittomuutta ja helpotetaan paperittomien tilannetta muun muassa turvaamalla paperittomien oikeus laajaan terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sekä paperittomien lasten oikeus varhaiskasvatukseen ja peruskouluun.
Tunnistetaan maahan muuttaneet naiset omana erityisryhmänään kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa, koulutetaan viranomaisia tunnistamaan haavoittuvassa asemassa olevat naiset ja räätälöidään palvelut heidän tarpeensa huomioiden. Lisätään lastenhoidolla tuettuja kotouttamispalveluita sekä tunnistetaan palvelujen ulkopuolella olevien naisten tarpeet ja tarjotaan heille soveltuvia reittejä opintoihin ja työelämään.
Varmistetaan yhtäläinen pääsy laadukkaille kotouttamiskursseille kaikkialla maassa.
Huolehditaan yhtäläisestä sosiaaliturvasta niin Suomessa syntyneille kuin tänne muualta muuttaneille.

Feministinen luonto-, ympäristö- ja eläinpolitiikka

Itämeri on pidettävä puhtaana, ja saimaannorpan on saatava elää kotivesissään Saimaalla. Feministisessä luonto- ja ilmastopolitiikassa luonto ja eläimet eivät ole välineitä, vaan kaikilla tietoisilla ja tuntevilla yksilöillä on itseisarvo sekä oikeus lajityypilliseen elämään. Ihmisillä on moraalisina olentoina velvollisuus huomioida myös muiden lajien tarpeet yhteiskuntaa rakennettaessa.

Politiikkamme keskiössä on elää niin, ettemme kuluta enempää kuin luonnon kantokyky sallii ja että jätämme planeetan parempaan kuntoon kuin se oli syntyessämme. Torjumme ilmastokriisiä sosiaalisesti ja globaalisti kestävästi, ja tunnistamme planetaaristen kriisien ja eläintuotannon sukupuolittuneet vaikutukset, jotka ovat jo arkipäivää erityisesti eteläisissä osissa maailmaa.

Varmistetaan, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteensa vuonna 2035.
Säädetään ilmastolakia vastaava luontolaki, jossa asetetaan luonnonmukaistamiselle sitovat tavoitteet. Suojellaan 30 % Suomen maa- , vesi- ja meripinta-alasta.
Velvoitetaan ympäristöpoliittisia päätöksiä perustumaan tutkittuun tietoon.
Laaditaan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jolla korjataan sateenkaari-ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen liittyvät puutteet.
Ruoantuotannon ketjun on perustuttava Reilun kaupan periaatteisiin: oikeudenmukaiseen korvaukseen, turvallisiin työoloihin ja ympäristöä sekä eläinten hyvinvointia kunnioittaviin tuotantotapoihin kaikkialla maailmassa.
Luonnon hävittäminen ruuantuotannon takia on estettävä globaalisti. Ruokahävikkiä tulee estää ja lihankulutusta vähentää, ettei uusia tuotantoalueita tarvitsisi raivata metsiin.
Vaaditaan kunnianhimoisia tuotantoeläinten hyvinvointistandardeja koko Euroopan Unioniin. Kielletään heikommilla standardeilla tuotetun ruoan tuonti EU:n alueelle.
Velvoitetaan toteuttamaan sopimusten ja direktiivien sisältö niin, että niiden toimet tuottavat tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ympäristölle ja luonnolle, eivätkä jää pelkkiin minimivelvoitteisiin.
Ohjataan verotuksella ja kannusteilla kulutusta ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi ja kasviperäisen tuotannon edistämiseksi.
Siirretään kouluissa ja muissa joukkoruokailuissa pääpaino kestävästi ja eettisesti tuotetun kasvisravinnon tarjoamiseen.
Vähennetään riippuvuutta eläintuotannosta ja tehdään sen eettinen ja ekologinen kuormittavuus näkyväksi esimerkiksi haittaverolla ja varoituksilla kuluttajalle. Varmistetaan, että mahdollinen verotus ottaa huomioon eläinten hyvinvoinnin siten, että paremmissa oloissa tuotettujen eläintuotteiden verotus on alempi.
Vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tehdään kulutustavaroiden hiilijalanjälki näkyväksi ja vähennetään sitä esimerkiksi verotuksen ja julkisten hankintojen kautta.
Pidetään kunnissa huolta lähimetsistä ja -rannoista ja tunnistetaan niiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille.
Varmistetaan, että julkinen liikenne on kaikkien saavutettavissa, esteetöntä, edullista ja turvallista. Panostetaan monipuoliseen päästöttömään julkiseen liikenteeseen.
Vähennetään jätteen syntymistä ja siirrytään kestävään kiertotalousyhteiskuntaan.
Taataan luonnoneläinten kotirauha lopettamalla avohakkuut sekä varmistamalla riittävät resurssit ja osaaminen tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Neuvotellaan saamelaisalueella tapahtuvista hakkuista ja muista maankäyttöhankkeista ennakkosuostumusperiaatteen mukaisesti saamelaisten kanssa tasavertaisesti, alkuperäiskansojen oikeudet turvaten.
Panostetaan uusiin tapoihin tuottaa ruokaa: vähennetään eläintuotantoon suunnattuja maataloustukia ja tuetaan vahvemmin kasviproteiinin tutkimusta ja tuotantoa kannustimilla ja verotuksella sekä kansallisella että EU-tasolla.
Annetaan eläimille lainsäädännössä subjektin asema itseisarvonsa perusteella. Tunnistetaan muiden lajien yksilöt oikeudellisina subjekteina, ei omaisuutena tai resursseina.
Huomioidaan eläinten oikeudet kaikessa niitä koskevassa päätöksenteossa. Muiden lajien suojelun tason varmistamiseksi perustetaan Suomeen eläinsuojeluvirasto ja eläinasiavaltuutetun virka, joilla ei ole kytköksiä eläinten hyötykäyttöön.
Edellytetään pakollista kivunlievitystä eläimille kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä lajista riippumatta.
Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan oikeudenmukaista siirtymää valtion tuella Suomessa.

Feministinen päätöksenteko

Suomalaiset naiset saivat valtiollisen äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa, ja maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot valittiin Suomessa. Naisten oikeuksien edistäminen on osa suomalaista tarinaa, mutta tasa-arvo ei ole vielä valmis tai taattu osa tulevaisuuttamme.

Politiikan parissa toimiviin naisiin, tyttöihin ja muunsukupuolisiin henkilöihin kohdistuu miehiä useammin hiljentämistä ja väkivallan uhkaa, erityisesti verkossa. Turvallinen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on jokaisen oikeus sukupuolesta tai taustasta riippumatta.

Hyödynnetään sukupuolitietoista budjetointia ja sukupuolivaikutusten arviointia kaikessa lainvalmistelussa, huomioiden intersektionaalinen näkökulma. Arvioidaan valtion budjetin kokonaisuus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista ja huomioidaan näkökulmat budjettia laadittaessa.
Varmistetaan poliittisten naisjärjestöjen rahoitus vakiintuneelle perustalle.
Laaditaan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jolla korjataan sateenkaari-ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen liittyvät puutteet kaikilla hallinnon aloilla Suomessa.
Vahvistetaan poliittisen päätöksenteon perhemyönteisyyttä esimerkiksi tarjoamalla lastenhoitoa kokousten ajaksi ja mahdollistamalla osallistuminen kokouksiin pienen vauvan kanssa niin eduskunnassa kuin kunnan- ja aluevaltuustoissa.
Huolehditaan henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisesta erityisesti kunta- ja aluetasoilla. Varmistetaan, että jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueella on toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Mitataan tasa-arvon toteutumista aktiivisesti erilaisin mittarein.
Lisätään maalittaminen rikoslakiin ja tarjotaan tukea hyökkäysten kohteeksi joutuneille henkilöille. Lisätään poliisin resursseja verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen puuttumiseen.
Tehdään tilaa vammaisten henkilöiden ja muiden vähemmistöjen osallistumiselle politiikkaan muun muassa lisäämällä puoluetoimijoiden osaamista antirasismista ja esteettömyydestä, toteuttamalla esteettömyyttä kaikissa puolueiden tapahtumissa sekä tuottamalla toimintaa koskevaa materiaalia selko- ja viittomakielellä. Asetetaan puoluetoiminnan esteettömyys ja saavutettavuus ehdoksi puoluetuen myöntämiselle.
Laaditaan selkeät prosessit julkisessa päätöksenteossa tapahtuvaan häirintään puuttumiseksi ja järjestetään teemasta koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
Laaditaan puolueiden yhteinen toimintaohje luottamuselimissä tapahtuvien häirintätapausten käsittelemiseksi.
Varmistetaan lasten ja nuorten mahdollisuus vaikuttaa vahvistamalla muun muassa oppilaskuntien, nuorisovaltuustojen ja muiden vaikuttajaryhmien asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Feministinen kasvatus- , koulutus- ja tiedepolitiikka

Investoimalla pieniin saamme aikaan suurta. Maksuton ja laadukas koulutus, hyvinvoivat ja ammattitaitoiset työntekijät sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat Suomen menestystarinan salaisuus. Laadukas, inklusiivinen varhaiskasvatus ja koulutus kaikilla koulutusasteella on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Varmistamme sen toteutumisen kestävästi turvaamalla riittävät resurssit, opettajien korkeatasoisen yhdenvertaisuusosaamisen sekä koulujen työrauhan. Näin tuemme jokaisen oppijan oppimiskykyä ja hyvinvointia. Onnistunutta inkluusiota ei toteuteta säästämällä.

Sukupuolierot koulumenestyksessä, koulutusaloilla ja työmarkkinoille suuntaamisessa ovat edelleen suuria. Näiden erojen häivyttäminen vaatii kulttuurista ja poliittista muutosta. Vahvistamalla lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja toteuttamalla korkeatasoista, sukupuolitietoista kasvatusta ja koulutusta torjumme opintoalojen ja ammattien eriytymistä sukupuolen, kulttuurisen taustan ja sosiaaliluokan mukaan.

Turvataan tieteen ja taiteen vapaus ja estetään hallituksen mahdollisuus vaikuttaa verovaroin toteutettavan tutkimuksen sisältöön.
Tuetaan naiserityistä tutkimusta Suomen Akatemian ja yliopistosairaaloiden kautta. Esimerkiksi tyttöjen koulupudokkuudesta ja naisten terveydestä tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Pidetään huolta opettajien työn autonomian säilymisestä varmistamalla, ettei opettajien toimintaa ohjata poliittisesti jatkossakaan.
Nostetaan kaikkien koulutusasteiden rahoitus vähintään pohjoismaiselle keskitasolle ja edistetään koulutuksen maksuttomuutta.
Puretaan opiskelu- ja alavalintojen eriytymistä sukupuolen, sosiaalisen ja kulttuurisen taustan perusteella.
Varmistetaan opiskelijoiden mahdollisuudet täysipäiväiseen opiskeluun, muun muassa korottamalla opintorahaa ja tukemalla opiskelijoiden asumista asumistuella, jonka määrä ei riipu avopuolison tuloista.
Vahvistetaan opiskelijoiden mielenterveyspalveluita ja turvataan opiskelijoita koskevat erityisalennukset esimerkiksi julkisissa palveluissa.
Määritellään opettajamitoitukset, sitovat enimmäisryhmäkoot ja lähiopetuksen vähimmäismäärä kaikilla koulutusasteilla ja huomioidaan ne alan koulutuspaikkojen määrässä.
Panostetaan pedagogisen tuen lisäksi koulunkäynnin sujumisen tukeen.
Lisätään lakeihin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta sekä lakiin vapaasta sivistystyöstä vaatimus kasvatuksen ja opetuksen sukupuolitietoisuudesta ja lisätään alan ammattilaisille velvoittavaa täydennyskoulutusta sukupuolitietoisesta kasvatuksesta ja sateenkaariteemoista.
Varmistetaan, että jokaisessa kunnassa tehdään päiväkoteihin myös jatkossa paikalliset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat.
Laajennetaan turvapaikanhakijoiden ja paperittomien lasten oikeus perusopetuksesta myös varhaiskasvatukseen.
Muutetaan väestörekisterin merkintäkäytäntöjä niin, että jokaiselle on mahdollista merkitä useampi kuin yksi äidinkieli.
Turvataan laadukas saamenkielten opetus koko maassa ja varmistetaan sen toteuttamiseen riittävät resurssit.
Tuetaan mahdollisuuksia alanvaihtoon sekä työttömien ja työelämässä olevien mahdollisuuksia suorittaa tutkinto.
Luodaan opettajille varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen asti mahdollisuus uudelleen kouluttautua joustavasti osana urapolkua.
Lisätään opettajankoulutukseen kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen, ympäristökasvatukseen, eläinoikeuksiin, globaalikasvatukseen, kulttuurienväliseen viestintään ja rauhankasvatukseen liittyviä sisältöjä.
Vahvistetaan opettajien erityispedagogista koulutusta ja osaamista erilaisten oppijoiden tukemisessa kaikilla kouluasteilla sekä varmistetaan kohtuullisten mukautusten toteutuminen myös korkeakoulutuksen piirissä sekä riittävän tiedon saaminen itseä koskevista mukautuksista.
Varmistetaan, että kouluissa kaikilla asteilla henkilökunnalla on riittävä tietotaitoa mukauttaa opetusta kaikkien opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Kiinnitetään huomiota erityisesti neurokirjon tyttöjen yksilöllisten mukautusten tarpeisiin.
Lisätään tietoisuutta neuromoninaisuudesta ja vammaisuudesta sisällyttämällä niihin liittyviä teemoja oppilaitosten opetusohjelmiin.
Sisällytetään ensimmäisen ja toisen asteen opetussuunnitelmiin kasvisruokavalioiden edut ja eläinten oikeudet.
Otetaan kasvisruokavalioiden edut ja eläinasia esille oppilaitosten opetusohjelmissa ja valtiollisten tutkimuslaitosten työssä. Vaaditaan, että eläinten hyvinvointi- ja oikeustutkimuksen tekijöiden ja niiden rahoittajien kaksoiskytkökset eläintuotantoon estetään.
Parannetaan opettajien, opiskeluhuollon ja muiden kasvattajien osaamista kunniaan liittyvästä väkivallasta.
Puututaan kiusaamiseen, häirintään ja kouluväkivaltaan. Varmistetaan, että jokaisessa päiväkodissa ja koulussa on häirintäyhdyshenkilö.
Puututaan tyttöjen lisääntyneeseen ahdistukseen ja oppimisvaikeuksiin perustamalla tyttöjen voimavarakerhoja, keskusteluapua ja muuta täsmätukea.
Vahvistetaan koulujen seksuaalikasvatuksessa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja kehollisen koskemattomuuden, mukaan lukien suostumuksen, käsittelyä.
Varmistetaan, että kouluissa kaikilla asteilla henkilökunnalla on riittävä tietotaitoa eriyttää opetusta kaikkien opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Kiinnitetään huomiota erityisesti neurokirjon tyttöjen yksilöllisen tuen tarpeisiin.
Nostetaan saamelais- , karjalais- ja romanikulttuurin tuntemusta osana kouluopetusta.
Varmistetaan turvalliset, esteettömät ja oppimista tukevat oppimisympäristöt myös neurokirjon oppilaille.Tiloissa on huomioitava keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet sekä aistiesteettömyys. Huomioidaan erityisesti neurokirjolla olevien tyttöjen erityiset tarpeet.
Vahvistetaan oppimisen tukea sekä luku- , lasku- ja kirjoitustaidon opetuksen resursseja. Valjastetaan neuvolat ja kirjastot tukemaan lukutaitoa.
Annetaan jokaiselle vapaus valita katsomusaineensa.Toteutetaan pitkällä aikavälillä kaikille yhteinen katsomusaine.
Kehitetään peruskoulujärjestelmää ja toista astetta niin, että vähemmistöryhmien erityistarpeet huomioidaan, jotta Suomen korkeakoulutettujen osuus heijastaisi väestön todellisia suhteita.
Otetaan käyttöön korkeakoulujen tasa-arvoa edistävä sertifiointijärjestelmä, jossa korkeakoulut saisivat sertifikaatin sen mukaan, miten kunnianhimoisia niiden tasa-arvosuunnitelmat ja -toimet ovat olleet ja kuinka menestyksekkäästi ne on toteutettu.
Varmistetaan vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen resurssit kansan sivistystyön takaamiseksi.
Edistetään naisten ja tyttöjen osallisuutta tekoälyn kehittämiseen.

Feministinen työ- ja eläkepolitiikka

Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi työmarkkinoilla yhdenvertaisesti riippumatta sukupuolestaan, iästään, ihonväristään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, siviilisäädystään, terveydentilastaan tai vammaisuudestaan. Varmistamme, että jokainen voi tulla toimeen omillaan ja olla taloudellisesti itsenäinen niin kumppanistaan kuin muista.

Puutumme työelämän epätasa-arvoon sekä palkka- ja ikäsyrjintään. Naisen euro ei voi enää 2020-luvulla olla 84 senttiä. Rodullistettujen, vammaisten ja muihin vähemmistöihin kuuluvien naisten euron on oltava tasa-arvoinen muiden naisten kanssa. Torjutaan ja ehkäistään eläkeköyhyyttä, joka on tulos palkkojen epätasa-arvoisuudesta.

Tehdään tasa-arvolain kokonaisuudistus, jolla vahvistetaan keinoja tasa-arvon edistämiseksi, syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi sekä oikeusturvan toteutumiseksi. Varataan riittävät resurssit tasa-arvotyöhön sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien valvontaan.
Korjataan julkisen sektorin pienipalkkaisten, pääosin naisenemmistöisten alojen palkkakuoppa tehokkaalla samapalkkaisuusohjelmalla. Ei rajata julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkankorotuksia työriitojen sovittelussa lainsäädännöllä.
Edistetään palkka-avoimuutta vahvistamalla tasa-arvolaissa henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista. Toimeenpannaan palkka-avoimuusdirektiivi kunnianhimoisesti laajan palkka-avoimuuden saavuttamiseksi.
Selvitetään Islannin mallin soveltuvuutta Suomeen. Islannissa ulkopuolinen auditointi, julkisuus, sanktiot ja työtehtävien systemaattinen arviointi ovat edistäneet tehokkaasti palkkatasa-arvoa.
Huolehditaan, että kunnissa on tarjolla lapsille kohtuuhintaisia ja maksuttomia harrastusmahdollisuuksia.
Puututaan julkisten alojen naisten palkkakuoppaan.
Puretaan työmarkkinoiden ammattisegregaatiota, muun muassa kehittämällä sukupuolitietoista koulutusta ja opinto-ohjausta, purkamalla palkkaepätasa-arvoa ja edistämällä tasa-arvoista johtamista työpaikoilla.
Sovelletaan pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin sukupuolikiintiötä.
Edistetään maahanmuuttajien työllistymistä, maahanmuuttajanaisten osallistumista työmarkkinoille sekä heidän samapalkkaisuuttaan.
Otetaan käyttöön anonyymi rekrytointi kunnissa ja valtiolla.
Estetään raskaus- ja perhevapaasyrjintää lainsäädännöllä ja tuetaan työn ja perheen yhteen sovittamista. Vakituinen työsopimus on työsuhteen ensisijainen muoto ja määräaikaiselle työsuhteelle pitää aina olla riittävät perusteet. Parannetaan perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa.
Edistetään osatyökykyisten sekä täsmätyökykyisten asemaa työmarkkinoilla ja parannetaan heidän hyvinvointia tukevaa työllistymistä.
Tuetaan työhyvinvointia säätämällä työterveyshuoltolaissa ja työturvallisuuslaissa psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja selvitetään mielenterveyden tukemista lakisääteisenä työterveyspalveluna.
Yhdistetään palkansaajan ja yrittäjän työttömyysvakuutukset. Saatetaan itsensätyöllistäjien ja freelancereiden sosiaaliturva tasavertaiseksi palkansaajien kanssa ja tuodaan työskentelyapurahat kokonaisuudessaan sosiaaliturvan piiriin.
Laaditaan eläkkeiden tasa-arvoon liittyvä toimenpideohjelma.
Siirrytään Vihreiden mallin mukaiseen perustuloon sosiaaliturvan yksinkertaistamiseksi ja joustavoittamiseksi.
Säädetään esteettömyys- ja saavutettavuusmääräykset koskemaan yleisötilojen lisäksi työntekijöiden tiloja, mukaan lukien digitaaliset tilat.
Velvoitetaan suuret ja keskisuuret yritykset raportoimaan tasa-arvosta ja vaaditaan tasa-arvosuunnitelmia ja niiden toteuttamista julkiseksi. Varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvon mittarit ovat osana yritysten vastuullisuusraportointia.

Feministinen kulttuuri- ja liikuntapolitiikka

Jokainen perhe on erilainen, ja jokainen perhe tarvitsee juuri heille sopivia palveluita ja tukea. Feministinen perhepolitiikka tukee ihmisen haluaman perhemuodon mahdollistumista, edistää tasa-arvoista vanhemmuutta sekä varmistaa monimuotoisten perheiden tukemisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Lapsiystävällinen kunta on myös aikuisille mukava paikka elää. Sinne minne pääsee rollaattorilla ja pyörätuolilla, pääsee myös lastenrattaiden kanssa.

Seurataan perhevapaauudistuksen vaikutuksia ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin vanhempainvapaiden tasaisen jakautumisen suhteen.
Muutetaan vanhemmuuden kustannukset jaettaviksi kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi.
Tuetaan isyyttä ja sosiaalista vanhemmuutta neuvoloissa ja kehitetään synnyttäjien terveyspalveluita niin, että palveluverkko kantaa myös synnytyksen jälkeen.
Lasketaan lapsettomuushoitojen hintaa ja nopeutetaan hoitoon pääsyä. Laillistetaan ei-kaupallinen sijaissynnytys synnyttäjän oikeuksista huolehtien. Tunnistetaan mahdolliset perheellistymisen esteet ja puututaan niihin.
Tuetaan lasten vuoroasumista ratkaisemalla palvelu- ja etuusjärjestelmän puutteet. Huomioidaan moninaisten perheiden tarpeet kuntien ja hyvinvointialueiden palveluissa sateenkaariperheistä maahanmuuttajiin, adoptioperheisiin, itsellisiin naisiin kuin lapsettomiin perheisiin.
Otetaan kunnissa käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja seurataan sen toteutumista.
Palautetaan lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus yhtä hyväksi kuin se oli ennen 1990-luvun lamaa. Parannetaan yhden lapsen perheiden sosiaaliturvaa.
Korjataan vanhemmuuslakia mahdollistamalla juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle sekä kirjaamalla vanhemmuus juridisesti vanhemmuudeksi (vs. äitiys, isyys).
Taataan kaikille Suomesta oleskeluluvan saaneille oikeus perhevapaisiin.

Feministinen perhepolitiikka

Seurataan perhevapaauudistuksen vaikutuksia ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin vanhempainvapaiden tasaisen jakautumisen suhteen.
Muutetaan vanhemmuuden kustannukset jaettaviksi kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi.
Tuetaan isyyttä ja sosiaalista vanhemmuutta neuvoloissa ja kehitetään synnyttäjien terveyspalveluita niin, että palveluverkko kantaa myös synnytyksen jälkeen.
Lasketaan lapsettomuushoitojen hintaa ja nopeutetaan hoitoon pääsyä. Laillistetaan ei-kaupallinen sijaissynnytys synnyttäjän oikeuksista huolehtien. Tunnistetaan mahdolliset perheellistymisen esteet ja puututaan niihin.
Tuetaan lasten vuoroasumista ratkaisemalla palvelu- ja etuusjärjestelmän puutteet. Huomioidaan moninaisten perheiden tarpeet kuntien ja hyvinvointialueiden palveluissa sateenkaariperheistä maahanmuuttajiin, adoptioperheisiin, itsellisiin naisiin kuin lapsettomiin perheisiin.
Otetaan kunnissa käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja seurataan sen toteutumista.
Palautetaan lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus yhtä hyväksi kuin se oli ennen 1990-luvun lamaa. Parannetaan yhden lapsen perheiden sosiaaliturvaa.
Korjataan vanhemmuuslakia mahdollistamalla juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle sekä kirjaamalla vanhemmuus juridisesti vanhemmuudeksi (vs. äitiys, isyys).
Taataan kaikille Suomesta oleskeluluvan saaneille oikeus perhevapaisiin.

Feministinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Feministisen ulkopolitiikan ydintä ovat rauhan rakentaminen, naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistäminen ja ilmastokriisiin vastaaminen. Sodissa ja kriiseissä eniten kärsivät naiset, lapset ja vähemmistöt. Vammaiset ihmiset jäävät konfliktien keskelle ja kuolevat niissä todennäköisemmin kuin muut. Naisten rakentama rauha on kestävämpi ja yhteiskunnalliset olot tasa-arvoisempia. Vahvistetaan naisten, nuorten ja eri vähemmistöryhmien osallisuutta päätöksentekoon ja rauhan rakentamiseen. Varmistetaan, että vammaiset ihmiset eivät jää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ulkopuolelle.

Sukupuolittuneet vaikutukset sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitava ulkopolitiikassa ja sen rahoituksessa, ilmastopolitiikassa sekä Agenda 2030 -tavoitteiden toimeenpanossa. Kehitysyhteistyön tulee lähteä paikallisten ihmisten tarpeista ja lähtökohdista ja vahvistaa paikallista vaikutusvaltaa yhteisöjen omiin asioihin.

Sitoudutaan sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään feministiseen ulkopolitiikkaan (Feminist Foreign Policy, FFP). Aloitetaan ulkosuhteita koskevan tasa-arvostrategian ja suunnitelman laatiminen, johon sisältyy ulkoasiainhallintoa koskevat läpileikkaavat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä seurantajärjestelmä, indikaattorit ja raportointi.
Tehdään kattavaa sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa.
Naisten rooli ja toimijuus tunnustetaan niin ilmastoasioissa kuin rauhanneuvotteluissa. Edistetään naisten osallistumista rauhan rakentamiseen.
Nostetaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja varmistetaan, että tasa-arvo on merkittävänä tavoitteena 85 prosentissa kaikista kehitysyhteistyöhankkeista.
Tunnistetaan kolonialismin painolasti ja tarkastellaan kriittisesti omaa valta-asemaa kaikessa kehityspolitiikassa. Puretaan globaalia eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita ja riippuvuussuhteita kauppapolitiikalla, yritysvastuulainsäädännöllä ja ottamalla globaalin etelän maat yhdenvertaisina mukaan kansainvälisiin päättäviin pöytiin.
Rakennetaan ulkoasiainhallintoon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä selvittämään syitä, joiden vuoksi ihmiset ovat vaarassa joutua lähtemään tai lähtevät kotimaistaan hakemaan elämälleen turvaa muualta. Hyödynnetään kerättyä tietoa ulkopolitiikassa.
Vastataan globaaliin naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kaventavaan anti-gender-liikehdintään mm. turvaamalla seksuaalioikeudet, ehkäisy ja oikeus turvalliseen aborttiin.
Uudistetaan asevelvollisuusjärjestelmä sukupuolineutraaliksi ja lyhennetään siviilipalveluksen kestoa.
Suomi toimii Natossa demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja yksilönvapauksia edistäen.
Suomi liittyy ydinasekieltosopimukseen ja edistää osaltaan pyrkimystä kokonaan ydinaseettomaan maailmaan.
Otetaan vammaisten ihmisten osallisuus läpileikkaavaksi periaatteeksi kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tuetaan vammaisten ihmisten omaa toimintaa.
Huomoidaan vammaiset ihmiset humanitaarisen ja katastrofiavun toteutussuunnitelmissa.

Hyväksytty Vihreiden Naisten syyskokouksessa 16.11.2025.

Tule mukaan
tekemään
feminististä
vallankumousta

Liity Vihreisiin Naisiin

Poliittinen ohjelma 2026–2031