Kaakkois-Suomen Vihreät Naiset: Läheishoiva ei saa kasaantua työikäisille naisille
Yhä useampi ihminen tarvitsee läheishoivaajaa, kun sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan myös Kaakkois-Suomen hyvinvointialueilla. Läheishoiva on työssä käyvälle hoivaajalle kuormittavaa ja voi johtaa uupumukseen.
“Monet hyvinvointialueet joutuvat säästämään sote-palveluista. Tällöin siirretään palkallista hoivaa koteihin erityisesti naisten tekemäksi palkattomaksi ja näkymättömäksi työksi”, Kaakkois-Suomen Vihreiden Naisten puheenjohtaja Tiina Rosberg muistuttaa. “Tämä ajaa kierteeseen, joka voi tulla yhteiskunnalle monin verroin kalliimmaksi kasvavana palvelutarpeena.”
Läheishoivan käsite on vielä huonosti tunnistettu. Läheishoiva voi olla esimerkiksi arjen askareissa auttamista, puhelimitse asioiden hoitamista tai palveluissa avustamista – sellaista tukea, jota ilman hoivattava läheinen ei pärjää arjessa, mutta joka ei ole koti- tai omaishoitajan työtä. Omaishoitajien työ perustuu hyvinvointialueiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja siitä maksetaan korvausta, mutta läheishoivaajien tekemää työtä ei huomioida virallisesti mitenkään.
Työssäkäyvistä suomalaisista noin joka kolmas huolehtii tällä hetkellä läheisestään ansiotyön ohessa. Esimerkiksi 45-50-vuotiaista naispalkansaajista lähes 50 prosentilla on kodin ulkopuolisia hoivavastuita aikuisista läheisistään. Miehillä vastaava luku on 37 prosenttia.
Aiemmin tänä vuonna julkaistun Sukupolvibarometrin mukaan noin kolmannes suomalaisista ajattelee hoivavastuun kuuluvan pääasiassa naisille. “Tulos herättää pohtimaan ihmisten asenteita ja sukupuolten välisiä eroja työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin”, Rosberg sanoo. “ Läheishoivan tarve osuu usein myös siihen aikaan, jolloin naisen pitäisi päästä edistämään uraansa. Yhdistelmästä syntyy helposti liian kuormittava.”
Työn ja hoivan yhdistäminen on myös erityisen kuormittavaa, jos hoivaa tarvitseva läheinen asuu kauempana ja/tai hoivaajalla on muita hoivattavia, esimerkiksi lapsia, omassa taloudessaan. Tämä voi johtaa myös uupumiskierteeseen, joka pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa koko lähipiirin tilannetta, joka omalta osaltaa synnyttää uusia palvelutarpeita. Näin oletetuista säästöistä syntyy suurempi lasku, joka maksetaan myöhemmin kasvaneena palvelutarpeena.
Kaakkois-Suomen Vihreät Naiset vaatii kevätkokouksen kannanottonaan, että palvelujen leikkausten kohdalla tulisi tehdä sukupuolivaikutusten arviointi sekä huomioida leikkausten vaikutus myös läheisiin. Ennen kaikkea tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään liian suuren hoivavastuun kasautumista läheishoivaajille ja tarjota hoivaa tarvitseville riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ammattilaisten toteuttamina.
Lisätietoja:
Tiina Rosberg, puheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Vihreät Naiset, tiina.rosberg@gmail.com
Johanna Sydänmaa