Mielen hyvinvointi ei jakaudu Suomessa tasaisesti. Sekä alttius sairastua että mahdollisuus saada apua vaihtelevat väestöryhmittäin. Mielenterveyden parantaminen Suomessa onkin tulevan hallituskauden keskeinen tasa-arvokysymys.
Menet lääkärin vastaanotolle akuutin terveysongelman vuoksi. Lääkäri kertoo, että ongelmaasi on saatavilla vaikuttavaa hoitoa. Hyvä uutinen! Lääkäri kuitenkin jatkaa kertomalla, että ennen hoidon saamista sinun tulee käydä vähintään kolme kuukautta erikoislääkärin vastaanotolla, hankkia lausuntoja, odottaa vielä toiset kolme kuukautta ja etsiä itsellesi hoidon tarjoaja, jolle saattaa olla jonoa. Kun hoito alkaa, on kulunut jopa vuosi. Lisäksi joudut maksamaan hoidosta tuhansia euroja.
Moni joutuu kohtaamaan tämän vaikeuksien labyrintin, kun syy hakeutua terveydenhoitoon on mielenterveyden häiriö. Järjestelmä on hankalimmillaan juuri silloin, kun ihmisellä ei ole henkisiä valmiuksia tai jaksamista ottaa vastaan lisää esteitä elämäänsä. Silloin, kun päiviä värittävät masennusoireet, harhat, ahdistus ja tuska.
Noin puolet suomalaisista kohtaa jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön. Sekä alttius sairastua että mahdollisuus saada apua vaihtelevat väestöryhmittäin. Mielenterveyden eriarvoisuus on sekä sukupuolittunutta, alueellista että taloudellista eriarvoisuutta.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on muita korkeampi riski sairastua mielenterveyden häiriöön. Tämä johtuu siitä, että vähemmistöt kokevat syrjintää, kiusaamista ja häirintää, jotka altistavat mielenterveyden häiriöille. Naiset kokevat mielenterveyden häiriön miehiä useammin: samalla on arvioitu, että miesten kynnys hakea apua vakaviin mielenterveysongelmiin on muita korkeampi. Myös nuoret kokevat paljon mielenterveyden häiriöitä, ja nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina rajusti.
Yksi suurimmista eriarvoistavista tekijöistä on köyhyys. Suomessa eri tuloluokkien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Euroopan maista korkein (OECD 2018). Köyhyys voi sekä altistaa mielenterveyden häiriöille, että estää avun saamisen.
Kun avun piiriin pääsee, potilas saa liian usein vain lääkereseptin ja ohjeen mennä kotiin. Se ei riitä. Tutkimusten ja esimerkiksi Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksen (2018) perusteella toimiva ja suositeltu hoitomuoto mielenterveyden häiriöihin on psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan jo neljä lyhytterapiakertaa puolitti potilaiden kokemat masennusoireet (Kohtala, 2018).
Tämä yksilölle ja yhteiskunnalle tehokas hoitomuoto on kuitenkin potilaalle aivan liian kallis: sitä ei käytännössä ole saatavilla maksutta julkisessa terveydenhuollossa. Psykoterapiajakso voi maksaa jopa tuhansia euroja, vaikka potilas saisi hoitoon Kelan kuntoutuspsykoterapiatukea. Tämän lisäksi tukea voivat saada vain opiskelevat tai työssäkäyvät, mikä sulkee ulos valtavan määrän hoitoa tarvitsevista. Hoitoa ei myöskään ole tarjolla kaikkialla Suomessa, ja sen saaminen on hyvin hidasta. Kuvattu tilanne lääkärin vastaanotolla on liian monen arkea.
On aika korjata Suomen mielenterveyspalvelujärjestelmä. Yksi käytännön keino siihen olisi terapiatakuun kirjaaminen lakiin. Toimin alan järjestöjen Mielenterveyspoolin projektipäällikkönä, ja tekemämme Terapiatakuu-kansalaisaloite tähtää psykososiaalisen hoidon tuomiseen jo terveyskeskuksiin siten, että mielenterveysapua hakeva saisi sitä merkittävästi nykyistä nopeammin, kattavammin ja helpommin. Apua saisivat kaikki oireista kärsivät, eivät vain työssäkäyvät.
Jokainen meistä voi edistää mielenterveyden tasa-arvoa Suomessa. Jos asia on sinulle tärkeä, oman ja läheisten mielenterveyden vahvistamisen lisäksi kannattaa vaikuttaa yhteiskunnassa. Äänestää mielenterveyttä puolustavia ehdokkaita eduskuntaan. Allekirjoittaa Terapiatakuu-kansalaisaloite. Puhua aiheesta kuuluvasti. Pienellä teolla voit tänä keväänä auttaa monia.
Alviina Alametsä
Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas Helsingistä
Johanna Sydänmaa