Sv: naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivalta Vain pieni osa naisiin kohdistuvan väkivallan tapauksista etenee rikosprosessiin ja vielä pienempi osa tuomitaan. Kun […]
Saara Hyrkkö: Väkivaltakierre voidaan katkaista Lue lisää»
Viha, vaino ja häirintä verkossa kaventavat tilaa olla oma itsensä ja osallistua.
Atte Harjanne: Digitaalinen väkivalta pitää ottaa tosissaan Lue lisää»
On vaarallista syntyä tytöksi Suomeen, sillä täällä miltei joka toinen yli 15-vuotias tyttö tai nainen on kokenut fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa. Liian usein tekijä on entinen tai nykyinen kumppani. Lähisuhdeväkivaltaa on yritetty suitsia alueille annetuilla toimintasuosituksilla yli vuosikymmenen ilman tuloksia. Siksi Vihreät naiset vaatii, että ensi hallituskaudella lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteista säädetään lailla.
Turvakoti on lakisääteinen palvelu, jonka avulla lähisuhdeväkivallan uhri pääsee pois kotoa turvallisempaan paikkaan. Suomessa turvakoteja on lähivuosina perustettu lisää, mutta edelleen viime vuonna lähes 900 kertaa ihmisiä on jouduttu ohjaamaan toiseen turvakotiin paikkojen ollessa täynnä.
Outi Alanko-Kahiluoto: Turvakotien perhepaikkoja tarvitaan edelleen lisää Lue lisää»
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuva ihmiskauppa on yksi ihmiskaupan yleisimmistä muodoista. Se on hyvin sukupuolittunutta ja koskee pääasiassa tyttöjä ja naisia. Suomessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvia ihmiskaupan tapauksia on tunnistettu vain vähän.
Tiina Elo: Ihmiskaupan torjunta vaatii rikosten tunnistamista ja uhrien auttamista Lue lisää»
On helppoa ymmärtää syyt sovittelun taustalla – oikeudenkäyntimäärien vähentyminen helpottaa ruuhkaantunutta oikeuslaitosta. Mutta oikeustoimien vaihtoehto ei voi olla tilanne, jossa uhri asetetaan neuvottelupöytään väkivaltaisen läheisen kanssa tekemään myönnytyksiä sovittelun hengessä. On luotava luotettava avun ja tuen putki, jossa uhrin on henkisesti turvallista olla ja joka turvaa hänen oikeuksiensa toteutumisen.
Noora Koponen: Kun läheisen ei pitänyt satuttaa – mutta satutti silti Lue lisää»
Suomen työmarkkinat ovat muihin OECD-maihin verrattuna silmiinpistävän sukupuolittuneet. Vaikka naisten työllisyysaste on kansainvälisesti verraten korkea ja työssäkäynnillä on pitkät perinteet, koulutus- ja toimialat ovat jakautuneet naisten ja miesten aloihin. Tekniikan aloilla aloittavien naisten suhteellinen määrä on Suomessa OECD-maiden alimpia: vain joka viides tekniikan, tietojenkäsittelyn tai tietoliikenteen tutkinnon suorittaneista on nainen.
[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.1″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.1″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.1″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.19.0″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″] Syyskokous valitsee 19.-20.11.
Hae Vihreiden naisten valtakunnalliseen hallitukseen! Lue lisää»
[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″] Pääsemme tapaamaan tänä
Kutsu 2022 Vihreiden naisten syyskokoukseen Lue lisää»
Suomen nykylaki rikkoo saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Lainsäädännön puutteiden vuoksi oikeuslaitoksemme voi määrätä saamelaiskäräjien päätöksen ohi sen, kuka voi olla saamelaiskäräjien vaaleissa ehdolla tai äänestää niissä. Suomi on saanut asiasta jo vuosia sitten huomautuksia merkittäviltä kansainvälisiltä ihmisoikeustahoilta. Se ei silti ole korjannut tilannetta.
Transoikeuksia vastustetaan jopa feminismin puolustamisen varjolla. Tavoitteena on hämmennys feministien keskuudessa. Tässä pitää olla tarkkana: transihmisten itsemäärittelyoikeuden kyseenalaistaminen on syrjintää eikä feminismiä. Naisten oikeuksien puolustamisen pitää tarkoittaa myös transnaisten oikeuksien puolustamista.
Anna Moilanen: feminismin varjolla ei saa oikeuttaa transihmisten syrjintää Lue lisää»
Vihreät naiset vaatii että sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiin vastataan nyt viipymättä, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kriisin sivuuttaminen tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin sen korjaaminen. Alalle tarvitaan neuvottelutuloksen jälkeen toimeenpantava laaja palkkaohjelma, parempaa johtamista, lisäkoulutuspaikkoja ja työhön johtavaa maahanmuuttoa.
Vihreät naiset: Terveydenhuollon kriisi vaatii pikaisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja Lue lisää»
Johanna Sydänmaa
Olen Helsingin Vihreiden 3. varavaltuutettu, kulttuuri- ja kirjastojaoston vpj ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varajäsen. Puheenjohdan Mäkelänrinteen uintikeskuksen hallitusta. Ammatiltani opinto-ohjaaja toisella asteella, koulutukseni on liikuntatieteiden maisteri. Olen sitoutunut edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia, opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja, mielenterveyspalvelujen saatavuutta, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen monipuolista tarjontaa sekä lähiluonnon sekä merellisen Helsingin kehittämistä. Minulle on tärkeää, että kaupunki pitää huolta peruspalveluistaan, työntekijöidensä jaksamisesta sekä syrjäytymisen ehkäisystä.
