Naisasialiitto Unioni julkaisi taannoin raflaavan tilaston suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajien nimistä. Pörssiyhtiöiden johtajista 6,8 % on nimeltään Juha. Tämän jälkeen tilastossa esiintyvät Heikki, Matti, Pekka, Jari, Kari, Mika, Timo, Arto, Jukka ja Vesa. Vasta Vesan jälkeen tulevat kaikki naiset yhteensä – heitä on 1,7 % pörssiyhtiöiden johtajista. (Katso Twitter-linkki täältä)
Osallistuin tasa-arvon päivänä palkansaajajärjestöjen tasa-arvoa työelämään -vaalitilaisuuteen, jossa meiltä panelisteilta kysyttiin, onko työelämä mielestämme sukupuolten välillä tasa-arvoinen. Yllättävän moni panelisti näytti JAA-lappua. He eivät ehkä olleet nähneet pörssiyhtiöiden johtajien nimistä koottua tilastoa, sillä sen valossa kukaan ei voi väittää työelämän tasa-arvoa toteutuneeksi.
Monissa asioissa työelämän tasa-arvo on edennyt hyvin. Naisten ja miesten samapalkkatavoite ei ole toteutunut, mutta se on liikkunut koko ajan oikeaan suuntaan. Naiset ovat nousseet erilaisiin tehtäviin, joissa heitä ei ole aiemmin nähty. Naiset kouluttautuvat miehiä enemmän jopa siinä määrin, että koulutuksen tasa-arvosta täytyy olla huolissaan. Naisten työssäkäyntiaste on noussut. Mutta lasikatto on ja pysyy.
Pörssiyhtiöiden johtajapaikat on jäävuoren huippu. On paljon paikkoja, joihin naisten on vaikea nousta. Naisvaltaisillakin työyhteisöillä on usein taipumusta nostaa ne harvat miehet johtotehtäviin. Taannoisessa maakuntaliiton edunvalvontaseminaarissa esiintyivät maakuntajohtaja, kaupunginjohtaja, yliopiston rehtori, yliopistosäätiön johtaja, yritysjohtaja, eduskunnan puhemies ja neljän suurimman puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajat. Yksikään heistä ei ollut nainen. Kiintiöt ovat tuoneet poliittisesti valittaviin tehtäviin lisää naisia, mutta lasikatto ei politiikan puolellakaan ole murtunut.
Kiintiöitä tarvitaan, niin politiikassa kuin pörssiyhtiöiden hallituksissa. Lisäksi tarvitaan vanhempainvapaiden tasaisempaa jakoa perheessä ja vanhemmuuden kustannusten jakamista kaikkien työnantajien kesken, jotta naisten asema työmarkkinoilla vahvistuisi. Se murtaisi lisää lasikattoja, mikä on välttämätön edellytys työelämän tasa-arvolle. Jos tässä työssä onnistutaan, voimme parin vuosikymmenen päästä lukea pörssiyhtiöiden nimitilastoista Johannan ja Hennan nousseen Juhan ja Heikin rinnalle.
Elina Rantanen
Eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen 2. vpj, FT, sosiaali- ja terveysalan suunnittelija, Turku
Johanna Sydänmaa