[et_pb_section fb_built=”1″ theme_builder_area=”post_content” _builder_version=”4.19.5″ _module_preset=”default”][et_pb_row _builder_version=”4.19.5″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column _builder_version=”4.19.5″ _module_preset=”default” type=”4_4″ theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.19.5″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]
Seksuaalirikoslainsäädäntö muuttui 1.1.2023. Jatkossa seksi ilman suostumusta on raiskaus. Raiskauksen aiempi määritelmä taas nojasi väkivaltaan tai sen uhkaan. Tällöin jäi tunnistamatta, että jo raiskaus itsessään on väkivaltaa.
Vanha määritelmä oli muutenkin puutteellinen. Vaikka uhri olisi sanonut selkeästi “ei” seksille, oikeus saattoi silti katsoa, ettei kyseessä ollut raiskaus. Uhrin olisi pitänyt vastustella tekoa voimakkaammin. Jatkossa keskeinen kysymys ei ole, että vastusteliko uhri tekoa tarpeeksi.
Huomio kääntyy tekijään: mitä hän teki varmistaakseen suostumuksen seksiin?
Raiskauksen määritelmän lisäksi lakia korjataan myös laajemmin. Sanallinen ahdistelu ja ei-toivotut alastonkuvat kielletään. Myös netissä tapahtuvaan väkivaltaan puututaan tarkemmin. Monien rikosten rangaistuksia kovennetaan etenkin lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta.
Suurin rangaistuksia kiristävä muutos on, että jatkossa entistä isompi osa seksuaaliväkivallasta ylipäätään tunnistetaan rikokseksi.
Esimerkiksi vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 1245 raiskausta. Niistä noin 70 prosenttia selvitettiin ja lähetettiin syyttäjälle. Vain kolmasosa ilmoitetuista rikoksista päätyi oikeuskäsittelyyn, ja ainoastaan 17 prosenttia tapauksista johti tuomioon. Epäsuhta tapahtuneen väkivallan ja tuomioiden välillä vain pahenee, kun huomioidaan, että valtaosa raiskauksen uhreista ei edes tee rikosilmoitusta.
Syitä epäsuhdan taustalla on monia. Yksi niistä oli vanhan seksuaalirikoslain puutteellisuus, jonka tuore uudistus korjaa. Monia haasteita jää kuitenkin ratkaistaviksi tulevien eduskuntavaalien jälkeen.
Poliisille ja oikeuslaitokselle on varmistettava riittävät resurssit ja osaaminen seksuaaliväkivallan käsittelyyn. Seksuaaliväkivaltaa koskevat rikosilmoitukset on käsiteltävä viipymättä. Näin ei valitettavasti tällä hetkellä tapahdu.
Tilanteen korjaamiseksi esitutkintojen etenemistä on seurattava tiiviimmin ja sisäistä valvontaa kehitettävä.
Tällä hallituskaudella olemme lisänneet poliisien määrää 300 poliisilla. Määrärahoja on kasvatettu merkittävästi niin poliisin kuin oikeuslaitoksen osalta. Seksuaalirikosten käsittelyä on pyritty tehostamaan ja viranomaisten osaamista kehittämään. Suunnan on pysyttävä samana ensi kaudella. Tärkeää on myös sosiaali- ja terveydenhuollon tekemä työ väkivallan torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi. Myös tälle työlle on varmistettava riittävä rahoitus.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja ehdolla eduskuntavaaleissa 2.4.2023 Pirkanmaan vaalipiirissä. Äänestä vihreää Feministiä.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]