Jenni Pitko ja Silja Keränen: Vähähiilinen maatalous on koko Suomen etu

Tosiasioiden tunnistaminen, muutoksessa eläminen ja kuluttajien toiveisiin vastaaminen on elinehto maataloudelle. Tällä hetkellä maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat 20 prosenttia Suomen päästöistä ja globaalisti noin 30 prosenttia.

Maatalous voi kuitenkin olla osa ratkaisua, ja sitä me haluamme edistää. Maatalous­politiikan on osaltaan vastattava ilmastonmuutoksen haasteeseen. Haluamme vahvistaa maatalouden merki­tystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Haluamme, että suomalainen maanviljelijä voi hyvin. Huoltovarmuudenkin vuoksi ruoantuotantoa tarvitaan Suomessa jatkossakin. Mahdollisesti jopa lisääntyvässä määrin, kun kuivuus maailmassa lisääntyy ja ruuan tuotanto vaikeutuu. On tärkeää jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen planeetta, vain sellaisella voi myös olla ruoantuotantoa.

Suomalaisessa maataloudessa voidaan tehdä paljon: lisätä kasviproteiinien tuotantoa ja jatkojalostusta, sitoa hiiltä peltoihin, lisätä laidunnusta sekä niittyjen ja hakamaiden ylläpitoa, parantaa peltojen kasvukuntoa, lisätä biokaasun tuotantoa, parantaa eläinten hyvinvointia ja vähentää turvepeltojen päästöjä.

Yksi haasteista on nuorten tuottajien houkuttelu alalle ja alan tulevaisuuden varmistaminen. Ympäristöasioiden ja maatalouden asettaminen vastakkain ja puheet ”kasvismafiasta” tuskin tässäkään auttaa.

On suomalaisen maa­talouden etu, että menetelmät ja tuotteet kehittyvät vähä­hiiliseen suuntaan. Tämä siirtymä tulee tehdä hallitusti ja oikeudenmukaisesti niin, että maatalouden kannattavuus säilyy.

Poliitikkojen on olennaista ymmärtää muutoksen tarve ja ohjata maatalouspolitiikalla alaa oikeaan suuntaan. Vanhaan jumittuminen ei auta ketään. Uskomme uudistumiseen ja yhteistyöhön, jota vihreät ja keskusta tekevät hallituksessa.

Jenni Pitko

kansanedustaja (vihr.)

Silja Keränen

Vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.11.2019

 

Scroll to Top