Tosiasioiden tunnistaminen, muutoksessa eläminen ja kuluttajien toiveisiin vastaaminen on elinehto maataloudelle. Tällä hetkellä maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat 20 prosenttia Suomen päästöistä ja globaalisti noin 30 prosenttia.
Maatalous voi kuitenkin olla osa ratkaisua, ja sitä me haluamme edistää. Maatalouspolitiikan on osaltaan vastattava ilmastonmuutoksen haasteeseen. Haluamme vahvistaa maatalouden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Haluamme, että suomalainen maanviljelijä voi hyvin. Huoltovarmuudenkin vuoksi ruoantuotantoa tarvitaan Suomessa jatkossakin. Mahdollisesti jopa lisääntyvässä määrin, kun kuivuus maailmassa lisääntyy ja ruuan tuotanto vaikeutuu. On tärkeää jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen planeetta, vain sellaisella voi myös olla ruoantuotantoa.
Suomalaisessa maataloudessa voidaan tehdä paljon: lisätä kasviproteiinien tuotantoa ja jatkojalostusta, sitoa hiiltä peltoihin, lisätä laidunnusta sekä niittyjen ja hakamaiden ylläpitoa, parantaa peltojen kasvukuntoa, lisätä biokaasun tuotantoa, parantaa eläinten hyvinvointia ja vähentää turvepeltojen päästöjä.
Yksi haasteista on nuorten tuottajien houkuttelu alalle ja alan tulevaisuuden varmistaminen. Ympäristöasioiden ja maatalouden asettaminen vastakkain ja puheet ”kasvismafiasta” tuskin tässäkään auttaa.
On suomalaisen maatalouden etu, että menetelmät ja tuotteet kehittyvät vähähiiliseen suuntaan. Tämä siirtymä tulee tehdä hallitusti ja oikeudenmukaisesti niin, että maatalouden kannattavuus säilyy.
Poliitikkojen on olennaista ymmärtää muutoksen tarve ja ohjata maatalouspolitiikalla alaa oikeaan suuntaan. Vanhaan jumittuminen ei auta ketään. Uskomme uudistumiseen ja yhteistyöhön, jota vihreät ja keskusta tekevät hallituksessa.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.11.2019