Vihreät naiset kritisoi hallituksen viimeisimpiä veronkevennyksiä, jotka hyödyttävät eniten suurituloisia. Kaikkein suurituloisimmassa viidessä prosentissa vain noin 25% on naisia. Kaiken kaikkiaan 7,5 prosenttia miehistä ja 2,6 prosenttia naisista kuului tähän suurituloisimpaan ryhmään Suomessa.
“Nykyinen hallitus siirtää resursseja niille, joilla on jo ennestään enemmän. Hallituksen aiemmat leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin pienituloisiin naisiin, ja nyt annetaan lisää suurituloisille miehille”, toteaa Vihreät Naiset ry:n puheenjohtaja Inka Hopsu.
Hallituksen suurituloisille kohdistamat veronkevennykset tuovat merkittäviä säästöjä niille, jotka tienaavat yli 100 000 euroa vuodessa: jopa yli 9 000 euroa vuodessa. Sen sijaan 2 000 euron kuukausituloilla veronkevennys jää noin 180 euroon vuodessa.
Historiasta löytyy selitys miksi naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla. Vuonna 1945 astui voimaan palkkapäätös, jonka mukaan nainen sai Suomessa tienata enintään 70% miehen palkasta samasta työstä. Myöhemmin rajaa korotettiin 80 prosenttiin. Tämä palkkasääntely purettiin vasta 1960-luvulla, kun Suomi ratifioi kansainvälisen työjärjestön ILO:n samapalkkaisuussopimuksen. Sukupuolittuneet käytännöt kuitenkin jäivät palkkarakenteisiin ja ne siirrettiin vain piiloon työehtosopimuksiin. Vaikka naisille ja miehille oli sama palkkataulukko, asetettiin kuitenkin “naisten työt” taulukon alaosaan. Naisenemmistöiset alat, kuten esimerkiksi sairaanhoito ja lastenhoito, muuttuivat matalapalkkaisiksi aloiksi. Vaikka tasa-arvolaki astui voimaan jo 1986, niin palkkatasa-arvo ei ole juurikaan edennyt. Naisen euro on edelleen vain 84 senttiä.
Ennen veronkevennyspäätöksia hallitus toteutti sosiaaliturva- ja sote-leikkaukset, joita perusteltiin välttämättömyytenä. Ne kohdistuivat kipeästi yksinhuoltajiin, matalapalkka-aloilla työskenteleviin, osa-aikatyötä tekeviin ja opiskelijoihin.
“Kun hallitus leikkaa heikoimmassa asemassa olevilta ja keventää rikkaiden verotusta, tekee se hyvin eriarvoistavaa politiikkaa. Samalla se myös syventää sukupuolten epätasa-arvoa. Hallitus on hallitusohjelmassaan ja tasa-arvo-ohjelmassaan sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, mutta toimii täsmälleen päinvastoin, nyt myös veropolitiikan keinoin”, toteaa Inka Hopsu.
Vihreät naiset vaatii hallitukselta veropolitiikkaa, jossa tunnistetaan sukupuolivaikutukset ja vahvistetaan tasa-arvoa.
Lisätietoja:
Inka Hopsu, Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja
inka.hopsu@eduskunta.fi
09 432 3054
Lähteet:
Bergholm, Tapio 2005: Suomen säädeltyjen työmarkkinasuhteiden synty: palkkapäätös 19.6.1945. Yhteiskuntapolitiikka 70/2005:1.
Pettersson, Maria 2021: Saavutamme palkkatasa-arvon ehkä jo vuonna 2300. Artikkeli, STTK 4.11.2021.
Pettersson, Maria 2021: Saavutamme palkkatasa-arvon ehkä jo vuonna 2300. Artikkeli, STTK 4.11.2021.
Tilastokeskus 2021: Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat. Artikkeli 19.3.2021.
Johanna Sydänmaa