Katja Mannerström: Hallitus jättää naiset ja lapset sodan jalkoihin ja tuottaa syrjäytyneitä miehiä

Perhe. Se kaikkien tärkein yksikkö melkein jokaiselle meistä. Tuki ja turva, äiti ja isä. Omat lapset.Mieti hetki miltä tuntuisi, jos oma perheesi olisi tuhansien kilometrien päässä. Mitä jos teidän arkenne eivät olisi samassa maassa ja yrittäisit Skypen välityksellä seurata lapsesi kasvamista, välittää rakkautesi ja toimia vanhempana puhelimen välityksellä. Samalla perheesi näkee nälkää. Kuolemaa. Lastasi pelottaa etkä sinä voi ottaa häntä syliin.

Rasistit tekevät kaikkensa, ettet sinä ajattelisi tätä. Rasistit ovat tehneet kaikkensa, jotta nämä tulijat nähtäisiin vähempiarvoisina, eläimellisinä hirviöinä – raiskaajina, rikollisina, hyväksikäyttäjinä, huijareina, rintamakarkureina, terroristeina. Hallitus ei toppuuttele rasisteja, koska rajat on helpompi sulkea kuin avata, perheenyhdistäminen tehdä mahdottomaksi ja lähettää ihmiset Turkkiin pakolaisleirille, jos kansa ei näe turvapaikanhakijoita samanlaisina ihmisinä kuin sinä ja minä. Ihmisoikeussopimuksia ei myöskään tarvitse noudattaa. Kaikki on helpompaa, kun sulkee silmänsä.

Hallitus esittää tiukennuksia turvapaikanhakijan perheenyhdistämisille. Perheenyhdistäminen on vaikeaa jo tälläkin hetkellä. Tuloraja, jota nyt esitetään, on sellainen, ettei keskiverto suomalainen duunari kykenisi ylittämään sitä. Siksi se on kohtuuton vaatimus myös Suomeen muuttavalle. Suomeen tullut turvapaikanhakija ei voi myöskään hakea perheenyhdistämistä turvallisessa Suomessa vaan hänen sota-alueella tai pakolaisleirillä odottavan perheensä on löydettävä läheisin Suomen suurlähetystö ja haettava sitä sieltä. Useimmiten suurlähetystöä ei ole siinä maassa, jossa perhe on.

Lopputuloksena on, että lapset ja naiset sota-alueilla eivät pääse turvaan samalla kun Suomi täyttyy toimettomista ja toivottomista miehistä, jotka miettivät vuosikausia kiinnittymättä suomalaiseen yhteiskuntaan – pitäisikö palata vai vielä yrittää saada tulotaso paremmaksi ja perhe tänne? He, turvapaikanhakijat ovat juuri niin kuin sinä ja minä. Jokainen on yksilö. Näen työssäni näitä toivottomia kasvoja joka päivä. Joku lähtee takaisin kuuden kuukauden päästä, toinen yrittää vielä vuoden. Jonkun perhe katoaa sodan keskellä, toisen lapset odottavat vielä toiveikkaina isän soittoa. Kotoutuminen tulee mahdottomaksi ja mielenterveys särkyy. Näillä ihmisillä on vain yksi elämä, ihan niin kuin sinulla ja minulla. Haluaisitko sinä viettää sen elämän perheesi kanssa vai ilman?

Allekirjoita Amnestyn vetoomus ja vetoa hallitukseen – perheenyhdistämistä ei saa vaikeuttaa. https://www.amnesty.fi/vetoomukset/aitia-ikava-perheenyhdistamista-ei-saa-vaikeuttaa-entisestaan/

Katja Mannerström, Vihreiden Naisten puheenjohtaja