Arjen tuella, koulutuksella ja osallisuudella on suuri merkitys mielen hyvinvoinnissa. Niiden puuttuminen tai niistä karsiminen johtaa toisten ihmisten osalla suoraan sosiaalisiin ja psyykkisiin häiriöihin. On tärkeää puhua mielenterveydestä ihan joka paikassa. Kaikki vaikuttaa mielemme hyvinvointiin. Se kuinka liikenne on järjestetty, se missä on lähin kirjasto, miten harrastuksiin pääsee, saako perhe apua ja tukea jne.
Hyvinvointi rakentuu toimivasta yhteiskunnasta ja ihmisten välisistä sosiaalisista suhteista. Terve ja hyvinvoiva yhteiskunta vaalii ihmisiään ja auttaa ja tukee meitä kantamaan huolta toinen toisistamme monella eri tasolla. Muun muassa luottamus, ystävyys ja osallisuus ovat asioita, jotka ylläpitävät mielen hyvinvointia. Menestyneen yhteiskunnan mittana voidaan pitää sitä kuinka hyvin se kannattelee ja tukee heikompia jäseniään.
Päihteet, köyhyys ja yhteisöjen puuttuminen ovat asioita, joiden vuoksi ihmiseen elämä voi muuttua vaikeaksi. Stressi johtaa masennukseen ja masennus voi johtaa toimintakyvyttömyyteen. Vanhemmuuden mallit menevät rikki ja meillä kasvaa ja kehittyy lapsia ja nuoria, jotka ovat syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa. Näillä lapsilla ei ole työssäkäyvän tai opiskelevan vanhemman mallia. Syrjäytyminen periytyy. Seitsemän alle 30-vuotiasta jää joka päivä eläkkeelle mielen hyvinvoinnin puutteesta. Osa heistä ei koskaan enää palaa toiminnan ja osallisuuden areenoille. Kolme ihmistä surmaa itsensä joka päivä, koska ei kestä elämisen painetta. Myös kodeissa ja kouluissa tapahtuva väkivalta traumatisoi lapsia ja aikuisia.
Hyvinvointi-Suomi aikoo nyt säästää keskeisistä mieltä tukevista palveluista: lapsille suunnatuista päivähoidosta sekä koulutuksesta, joka on monen tie parempaan elämään. Koulutus ehkäisee mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä syrjäytymistä. Tällä on suora yhteys köyhyyden vähenemiseen ja köyhyys aiheuttaa monenlaisia ylisukupolven ulottuvia psykososiaalisia haittoja.
On tärkeää turvata lasten ja nuorten kasvu ja kehitys. On tärkeää tukea vanhemmuutta ja ihmisten elämää ylipäätään. Kauniit sanat eivät riitä. Tarvitaan konkreettisia menetelmiä, joilla saamme ihmiset voimaan hyvin. Kouluissa ei saa kiusata ja fyysisen ja henkisen väkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista tulee vahvistaa. Myös hyviä vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta kannattaa vahvistaa.
Vanhemmuuteen on saatava konkreettista tukea: kotiin apuja väsyneille sekä kerhoja ja harrastuksia hinnalla, johon kaikilla on varaa. Nuorille on tarjottava kokoontumiseen paikkoja ja vanhemmille vanhemmuuden malleja. Mielenterveys syntyy yhteisöissä. Yhteiskunnassa yhteisöillä on oltava tilaa ja arvoisensa asema. Lähidemokratiaa, matalan kynnyksen tai kynnyksettömän avun ja tuen ja neuvonnan ja ohjaamisen toimintaa tarvitaan.
Meillä ei ole varaa katsoa passiivisena sivusta, kun päättäjät pala palalta murtavat tukirakenteita, joiden avulla ja joita lisäämällä elämänlaatua heikentäviä ketjureaktioita saadaan katkeamaan. Domino-efekti ei ole kenenkään voitto. Me vihreät naiset haluamme kiinnittää huomiota siihen, että mielenterveyden hyvinvoinnin kysymykset pysyvät keskusteluissa keskiössä kaikilla hallinnon aloilla.
Katri Pihlaja, tamperelainen mielenterveystyön moniosaaja ja Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
Johanna Sydänmaa