Sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyy myös ilmastokriisissä, joka iskee kovimmin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Erityisessä vaarassa ovat kehittyvien maiden naiset ja tytöt. Ilmastonmuutos voi kohdella sukupuolia eri tavalla myös Suomessa.
Sukupuolten välinen epätasa-arvo on pitkään tehdystä yhdenvertaisuustyöstä huolimatta edelleen laajaa ympäri maailmaa. Ilmastokriisi uhkaa tehdä tyhjäksi myös tähän mennessä otettuja edistysaskelia.
Ilmastonmuutos osuu rajuimmin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Erityisessä vaarassa ovat kehittyvien maiden naiset ja tytöt, sillä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan 70 % maailman köyhistä on naisia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin monella tavalla. Tilastojen valossa naisilla on 14 kertaa miehiä suurempi riski kuolla luonnonkatastrofeissa, kuten tulvissa ja myrskyissä, jotka yleistyvät ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että kulttuuriset normit estävät naisia opettelemasta pelastautumistaitoja ja että tieto lähestyvistä vaaroista vaihdetaan miesten kesken.
Ruoantuotanto on yksi niistä elinkeinoista, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan. Maailmanlaajuisesti ruoantuotannosta ovat vastuussa naiset. Esimerkiksi Afrikassa naiset tuottavat 80 prosenttia ruoasta.
Kuivuus ja muut ilmastonmuutoksen maataloudelle aiheuttamat ongelmat pidentävät kotitöihin kuluvaa aikaa, jolloin naisilla ja tytöillä on vähemmän resursseja koulunkäyntiin. Kun kodin ulkopuolelle suuntautuvaan vedenhakuun käytetty aika pidentyy, altistuvat naiset tutkimusten mukaan myös yhä enemmän seksuaaliselle väkivallalle.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset naisille on otettava vakavasti myös vauraissa länsimaissa. Lisääntyvät helleaallot ovat jo nyt iskeneet erityisesti vanhuksiin, joista suurin osa on naisia. Esimerkiksi Euroopan vuoden 2003 helleaallossa kuoli 30 000 – 35 000 ihmistä. Tutkimusten mukaan naisten riski menehtyä oli miehiä suurempi.
Vallitsevien yhteiskuntarakenteiden vuoksi ilmastonmuutos ei siis kohtele eri sukupuolia tasa-arvoisesti. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös työtä naisten oikeuksien eteen. Naisten yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista rajoittavia rakenteita on purettava, jotta naiset voivat olla vahvasti mukana ilmastokriisin ratkaisemisessa.
Näin Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi on myös syytä nostaa esille onnistumisia. Esimerkiksi Suomen kuudesta ilmastoasioiden pääneuvottelijasta viisi on ollut naisia.
Pariisin sopimuksen solmimisen aikaan YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen pääsihteerinä puolestaan toimi costaricalainen Christiana Figueres, jota pidetään yhtenä historiallisen sopimuksen pääarkkitehdeista. Eikä tässä yhteydessä voi olla mainitsematta Greta Thunbergia, joka on omalla toiminnallaan nostanut ilmastonmuutoksen yhä useamman kansalaisen tietoisuuteen ympäri maailmaa.
Voimme kaikki olla tänään ylpeitä näistä taitavista ja rohkeista naisista, joiden toiminta inspiroi meitä jatkamaan taistelua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Krista Mikkonen
Ympäristö- ja ilmastoministeri, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Johanna Sydänmaa