[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.20.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.20.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.20.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.20.2″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]
Talous ei ole sukupuolesta irrallinen kysymys. Talouspolitiikka ei myöskään ole neutraalia taloustieteen oppien toteuttamista. Talouspolitiikka on politiikkaa, ja sitä määrittävät poliitikoiden arvot.
Feministinen talouspolitiikka edistää sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Talouspolitiikan vaikutukset eri ihmisryhmiin ja ympäristöön on syytä tunnistaa päätöksenteossa.
Hyvinvointitalous lisää hyvinvointia ja tukee kestävää taloutta samanaikaisesti. Suomessa sekä koko Euroopan Unionissa bruttokansantuotteen rinnalla tulisi käyttää yhä enemmän muita mittareita, jotka kuvaavat paremmin kansalaisten hyvinvointia, koulutusta, terveyttä ja tyytyväisyyttä omaan elämään ja ympäristöön.
Sukupuolitietoinen budjetointi
Yksi keskeinen keino edistää feminististä talouspolitiikkaa on sukupuolitietoinen budjetointi, mikä tarkoittaa päätösten sukupuolivaikutusten arviointia. Palveluihin ja etuuksiin tehdyt leikkaukset ja panostukset vaikuttavat eri lailla eri sukupuoliin. Esimerkiksi leikkaukset ikäihmisten hoitoon kuormittavat enemmän naisia kuin miehiä, sillä naiset tekevät enemmän palkatonta hoivatyötä.
Taloudelliset valinnat muuttuvat arjen todellisuudeksi. Julkisella sektorilla on sitouduttava tarkastelemaan jo ennakolta budjettipäätösten, kuten verotuksen ja etuuksien muutosten vaikutuksia eri sukupuoliin ja vähemmistöryhmiin. Sukupuolitietoinen budjetointi tulee integroida osaksi kaikkien hallinnonalojen päätöksentekoa poikkileikkaavana teemana.
Hyvinvointitalous ja talouden kestävyyden uudet mittarit
Hyvinvointitalouden avulla tavoitellaan sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Kansantaloutta on totuttu mittaamaan bruttokansantuotteen (BKT) avulla. Se ei kuitenkaan ole hyvä mittari mittaamaan hyvinvointia eikä ota huomioon talouskasvusta aiheutuvia haittoja. Uusi-Seelanti luopui vuonna 2019 virallisesti bkt:n käytöstä maan tärkeimpänä taloudellisen kehityksen mittarina.
Valtioiden kehitystä tulisi tarkastella yhä enemmän vaihtoehtoisen talousmittareiden avulla. Niitä ovat esimerkiksi HDI eli inhimillisen kehityksen indeksi, ISEW eli kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari, GPI eli aidon kehityksen mittari ja HPI eli onnellisen planeetan indeksi. HDI mittaa odotettua elinikää, koulutusta sekä elintasoa (BKT/henkilö). Tässä vertailussa Suomi sijoittui sijalle 10 vuonna 2021.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Äänestä vihreää feministiä.
Ennakkoäänestys Suomessa 22.-28.3.
Vaalipäivä 2.4.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]