Rakkaat vihreät naiset ja vihreiden naisten ystävät,
Kiitokset kutsusta saapua puhumaan tänään mitä ajankohtaisimmasta aiheesta: vihreästä feminismistä.
Aika on osuva: hallituksemme on poikkeuksellisen naisvaltainen. Samalla kuitenkin myös monet uhat tasa-arvolle nousevat, ilmastonmuutos muiden joukossa. Vihreä feminismi ja sen erityinen näkökulma tasa-arvon ja ympäristökysymyksen yhteyteen on tärkeämpää kuin kenties koskaan aiemmin. hienoon tilaisuuteen. Naisten marssi politiikan eturintamaan ei ole tapahtunut itsestään. Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä lukuisilta tasa-arvon toimijoilta.
On hienoa olla tänään täällä juhlimassa yhden näistä, Vihreiden naisten, 25-vuotista taivalta. Haluan sydämestäni kiittää siitä tärkeästä työstä, jota Vihreät Naiset tekee ja on tehnyt jo neljännesvuosisadan ajan tasa-arvon puolesta. Tasa-arvon eteen tehtävä työ on tärkeää, sillä tasa-arvon toteutuminen ei ole vain ihmisoikeuskysymys tai kysymys oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta. Se on myös kysymys yhteisöjen ja lopulta koko ihmiskunnan menestyksestä ja onnistumisesta. Tasa-arvo on tärkeä osa sitä, pystymmekö ihmiskuntana sopeuttamaan elämäntapamme yhden planeetan rajoihin. Tasa-arvon kehitys on väistämättä osa kestävää kehitystä. Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteissa sukupuolten tasa-arvo ja naisten tasavertaiset oikeudet ovat tärkeä, välttämätön osa. Naisten ihmisoikeuksien toteutuminen on osa kestävää kehitystä. Olen erityisen iloinen siitä, miten Agenda 2030 kehitystavoitteet ja tasa-arvo ovat läsnä hallituksemme ohjelmassa. Rinteen hallituksen ohjelma on kestävän kehityksen hallitusohjelma. Siinä se on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa.
Sain viime kuussa konkreettisen muistutuksen ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon kytköksistä. Ilmastonmuutos uhkaa jo nyt tehdä tyhjäksi tasa-arvotyötä monessa osassa maailmaa. Osana Planin tyttöjenpäivän tapahtumia saappaisiin ympäristö- ja ilmastoministeriksi hyppäsi 24-vuotias kambodzhalainen opettaja Hory Toth. Oli suuri ilo päivän ajan seurata, miten rohkea nuori nainen puhui ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja koulutuksen tärkeydestä. Samalla kävi ilmeiseksi, että kun muuttuva ilmasto vaikeuttaa elinoloja, valmiiksi heikoimmassa olevien – usein naisten ja tyttöjen – asema heikkenee entisestään. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Tothin ja hänen kotikylänsä arjessa Kambodzhassa. Ilmastonmuutos on merkittävästi vaikeuttanut maanviljelyä. Muutokset sadekauden alkamisessa, kuivuudet, tulvat ja kuumuus ovat tehneet riisin ja vihannesten viljelystä haastavaa. Kun maanviljelystä riippuvaisilla kyläläisillä on vaikeuksia viljelyssä, myös lapset joutuvat olemaan pois koulusta. Heitä tarvitaan kotona töihin, jotta elanto saadaan kokoon ja monia nuoria on lähetetty naapurimaahan töihin.
Koulutus olisi kuitenkin tehokkain tapa vähentää eriarvoisuutta ja parantaa tyttöjen asemaa. Ilman koulutusta tytöillä on vähemmän vaihtoehtoja elämässään ja esimerkiksi lapsiavioliitot ovat yleisempiä. Ja toisaalta esimerkiksi väkivaltaisista liitoista lähteminen on vaikeampaa. Koulutetuilla tytöillä on huomattavasti paremmat lähtökohdat elämässä pärjäämiseen ja mahdollisuudet pyrkiä kohti unelmiaan. Koulutuksen kartuttamalla osaamisella tytöt pystyvät tarjoamaan kykynsä aikamme kriisien ratkaisemiseksi ja muuttamaan maailmaa. Toth tekee kotikylässään Kambodzhassa työtä myös sen eteen, että tyttöjen ääni kuuluisi ilmastokriisin ratkaisuissa. Sitä työtä myös meidän täällä Suomessa on jatkettava. Nuorten ja naisten ääntä ilmastokeskustelussa tulee voimistaa. Nuoria ja naisia tarvitaan lisää niiden pöytien ääreen, jossa keskustellaan ilmastonmuutoksesta ja neuvotellaan toimista ilmastonmuutosta vastaan. Kuten muuallakin, myös ilmastoneuvottelussa tarvitaan erilaisia näkökulmia. Näkemysten moninaisuus takaa parempia lopputuloksia. Järjestimme eilen ministerikollegoiden Li Anderssonin ja Hanna Kososen kanssa nuorten pyöreän pöydän keskustelun ilmastonmuutoksesta. Sama viesti nousi esiin siellä.
Nuorten ilmastoliike on tuonut yhdessä tekemisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta monille nuorille. Nuoret toivovat samanlaista yhdessä tekemisen tunnetta koko ilmastopolitiikkaan. Kyselyiden mukaan ilmastoasenteet ovat sukupuolittuneita: miehissä on enemmän ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Naisten mukanaololla taas on ympäristön ja ilmaston kannalta tutkitusti myönteisiä vaikutuksia. Australialaisen Curtinin yliopiston tutkimuksen mukaan on nähtävissä vahva korrelaatio naisparlamentaarikkojen määrän ja maan harjoittaman ilmastopolitiikan välillä. Mitä enemmän naisia on parlamentissa, sitä enemmän ilmastotoimia ja sitä tiukempaa ilmastopolitiikkaa maa tekee.
Naisten osallistuminen näkyy ilmasto- ja ympäristömyönteisenä kehityksenä muuallakin kuin politiikassa. Esimerkiksi metsien hoidossa ja omistuksessa naisten mahdollisuuksien ja osallistumisen parantaminen on lisännyt ympäristönäkökulmien parempaa huomioimista. Naisten osallistuminen metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon on edistänyt kestävien metsän käyttötapojen hyödyntämistä. Myös Suomessa metsänomistajista tehdyt tutkimukset puoltavat sitä näkemystä, että naiset metsänomistajina pitävät luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun näkökohtia miehiä tärkeämpänä. Samoin arjessa naiset tekevät ilmastoystävällisiä ratkaisuja ja kantavat miehiä useammin vaikkapa perheen arjessa vastuuta ilmaston kannalta positiivisista päätöksistä. Esimerkiksi naiset syövät ja ostavat keskimäärin miehiä vähemmän lihaa ja ovat miehiä useammin kasvissyöjiä. Naiset suosivat keskimäärin miehiä enemmän eettisesti ja ekologisesti kestävää kulutusta ja käyttävät enemmän joukkoliikennettä. Naisten osallistuminen on panostus tulevaisuuteen. Se on hyvää riskienhallintaa ja auttaa ratkaisemaan ongelmia. Ja ongelmanratkaisua totisesti nyt tarvitaan. Ilmastokriisin ratkaisemikseksi meidänkin on tehtävä valtava määrä ilmastotekoja.
Tasa-arvon edistäminen on tärkeä tavoite ja kohtalonkysymys, mutta kuten todettua, se ei tapahdu itsestään. Tasa-arvo tarvitsee tekijänsä. Kehitys voi kulkea myös tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta huonoon suuntaan. Valitettavasti nykymaailmassakaan vieraita eivät ole ideat ja ideologiat, jotka haluavat kaventaa naisten oikeuksia. Vihreät naiset on 25-vuotisen taipaleensa aikana tukenut valtakunnallisesti naisia matkalla valtuustoihin, eduskuntaan ja ministeriöihin. Itsekin olen lukuisissa vaaleissa ja vaalien välillä saanut tukea Vihreiltä naisilta. Naisia on julkisissa tehtävissä nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Naisten johtajuuteen kannustaminen vastaisuudessakin tehostaa politiikkaa ja lainsäädäntöä, joka tukee sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Edelleen on paljon tehtävää naisten työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottamiseksi, samoin kuin naisten poliittisen osallistumisen ja perhe-elämän yhdistämisessä. Vihreillä on nyt erityinen hetki tasa-arvon näkökulmasta.
Suomen historian naisvaltaisimpana eduskuntaryhmänä meillä on valtava mahdollisuus edistää kestävää kehitystä Suomessa ja maailmalla. Jatkumo kohti yhä parempaa tasa-arvoa tarvitsee edelleen panostuksia ja me olemme niitä valmiita tekemään. Viikonloppuna hyväksyttävä uusi poliittinen ohjelma johdattelee Vihreitä Naisia kohti vaikuttavaa tulevaisuutta ja kuntavaaleja keväällä 2021. Toivottavasti silloin saamme taas lisää vihreitä naisia päättäjiksi tekemään työtä tasa-arvon eteen kunnissa ympäri Suomea sekä edistämään tasa-arvo valtakunnallisesti ja globaalisti.
Krista Mikkonen
Ilmasto- ja ympäristöministeri, Vihreät
Johanna Sydänmaa