On kulunut liian kauan siitä, kun naisten mielenterveysongelmat lakaistiin sivuun hiljaisuudella ja vähättelyllä. Tänä
päivänä naiset kamppailevat mielenterveyden haasteiden kanssa enemmän kuin koskaan, mutta missä ovat ne toimet,
jotka aidosti vastaavat tähän kriisiin? Me elämme yhteiskunnassa, jossa naisten odotetaan suoriutuvan jokapäiväisestä
elämästä virheettömästi – hoidettava ura, perhe, sosiaaliset velvoitteet ja ulkonäköpaineet, ja tämä kaikki samalla,
kun kantaa vastuun muiden hyvinvoinnista. Onko ihme, että naisten mielenterveys rakoilee?
Ylikuormitus ja mielenterveys – räjähdysherkkä yhdistelmä
Naiset kantavat edelleen suurta taakkaa kodin, perheen ja työn yhdistämisestä, ja tämä kuorma on usein liian raskas.
Tutkimukset osoittavat, että naiset kärsivät miehiä useammin ahdistuneisuudesta ja masennuksesta, ja erityisesti
työssäkäyvät äidit ovat vaaravyöhykkeellä. Jatkuva tasapainottelu kaikkien velvoitteiden välillä uuvuttaa mielen, mutta
silti naisten on oltava hymyssä suin, jotta heitä ei pidetä heikkoina.
On täysin kohtuutonta, että elämme yhä ajassa, jossa mielenterveysongelmat leimataan häpeäksi. Naisten kohdalla
tämä häpeä on kaksinkertainen. ”Miten et pärjää? Oletko muka niin heikko?” ovat kysymyksiä, joita moni
mielenterveyden ongelmista kärsivä nainen kohtaa – ja tämä hiljentää heidät. Apua ei haeta, sillä yhteiskunta on
asettanut odotukset korkeammalle kuin mitä kenenkään tulisi jaksaa.
Mielenterveyspalvelut – korulauseita ja katteettomia lupauksia
Vaikka puhetta mielenterveyden merkityksestä on enemmän kuin koskaan, on todellisuus lohduton. Naisille suunnatut
mielenterveyspalvelut ovat pahasti aliresursoituja ja usein tavoittamattomissa. Hoitojonot venyvät, ja kun apua
lopulta saa, se on monesti lyhytkestoista ja pintapuolista. Samaan aikaan terapiapalveluiden yksityistäminen tekee
mielenterveydestä bisnestä, jossa vain maksukykyisimmät pääsevät hoitoon.
Mitä tekee hallitus? Lupaa ratkaisuja, mutta toimintaa ei näy. Naisten mielenterveysongelmat eivät ratkea sillä, että
julistetaan pari kampanjaa tai annetaan lupauksia. Me tarvitsemme konkreettisia tekoja: lisää resursseja, parempaa
varhaista tukea, ja ennen kaikkea palvelujärjestelmän, joka todella toimii. On absurdia, että maassa, jossa puhutaan
tasa-arvosta, naiset joutuvat odottamaan viikkoja – jopa kuukausia – saadakseen mielenterveysapua.
Mielenterveys ei ole yksilön ongelma – se on yhteiskunnan ongelma
Mielenterveysongelmat eivät synny tyhjiössä. Meidän on vihdoin tunnustettava, että naisten mielenterveys on
yhteiskunnallinen kysymys. Yhteiskunta, joka on rakennettu sukupuolittuneiden roolien varaan, lisää naisten
kuormitusta. Työpaikkojen kova tahti, palkkatasa-arvon puute ja kodin ja lastenhoidon epätasainen jakautuminen
kaatuvat yhä naisten harteille.
Naiset eivät tarvitse enää uusia neuvoja siitä, miten pitäisi rentoutua tai meditoida – he tarvitsevat aitoa tukea ja
muutoksia rakenteisiin. Mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon ja yhteiskunnan rakenteiden on tuettava naisia
niin, ettei heidän hyvinvointiaan enää uhrata.
On korkea aika lopettaa hyssyttely ja vaatia, että naisten mielenterveyttä kohdellaan kriisinä, joka se todella on. Ilman
välittömiä toimia tämä hiljainen kärsimys tulee jatkumaan, ja sen hintaa maksavat naiset joka ikinen päivä –
henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Tämä on taistelu, joka meidän on voitettava, eikä aikaa ole hukattavaksi.
Muutoksen aika on nyt.
Vihreiden naisten 2. varapuheenjohtaja ja aluevaltuutettu Heidi Aaltonen
