[et_pb_section fb_built=”1″ theme_builder_area=”post_content” _builder_version=”4.19.0″ _module_preset=”default”][et_pb_row _builder_version=”4.19.0″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column _builder_version=”4.19.0″ _module_preset=”default” type=”4_4″ theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.19.0″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]
SV: Lähisuhdeväkivalta
Olin kymmenen kun ymmärsin asian ensimmäisen kerran. Kuulin huudon, näin hädän ja pystyin tuntemaan kivun. Ystäväni äitiä oli vedetty turpaan, tekijänä oma puoliso. Kun mietin arpea, joka minulle jäi tuosta tapauksesta, on vaikea edes kuvitella, kuinka syvän arven se on uhriin jättänyt. Lähisuhdeväkivalta on hirveää.
Ja silti, lähisuhdeväkivaltaa joutuu Suomessa tilastoidusti kokemaan n. 10 000 uhria vuosittain. Todellista lukemaa voidaan vain arvailla.
2020 tilaston mukaan n. 77 % pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreista on ollut naisia. Ja joka vuosi keskimäärin 20 naista kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena.
Surullisena sivuhuomiona vielä todettakoon, että kaikista uhreista lähes 25 % on ollut alaikäisiä.
Lähisuhdeväkivallasta tehdään tuhansia rikosilmoituksia vuosittain. Jos tapahtunut väkivallan teko on ollut paperilla yksittäinen ja molemmat osapuolet ovat siihen halukkaita, voidaan heidät ohjata sovitteluun. Sovittelussa pyritään selvittämään tilanne sekä sopimaan korvauksista ilman oikeuteen astumista puolueettoman vapaaehtoissovittelijan kanssa. THL:n tilaston mukaan sovitteluun ohjattiin viime vuonna lähes 2500 tapausta.
Parisuhteessa reitti ihastumisesta lähisuhdeväkivaltaan on usein monimutkainen ja vaivihkaan kehittyvä. Fyysistä väkivaltaa voi pohjustaa pidemmän aikaa kestänyt alistaminen ja väkivalta niin henkisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti kuin uskonnollisestikin. Usein uhrien tarinoissa toistuvat samankaltaisuudet, ja silti järjestelmämme onnistuu ne ohittamaan.
Vaikka jokainen tapaus ja rikosilmoitus käydään läpi ennen sovittelun ehdottamista, on muistettava ne syyt, miksi kaikki tiedot eivät paperille tai poliisille päädy.
Jos suhdetta on hallinnut pelko, alistaminen, lamaannuttaminen tai eristäminen voi olla vaikea vaatia itsensä kunnioittamista ja omia oikeuksiaan.
Vaikka sovitteluun päädyttäessä uhrilla on oikeus tukihenkilöön, tätä ei aina muisteta huomioida. On relevanttia kysyä, kuka pitää uhrin puolia, jos sovittelijan tehtävä on olla puolueeton?
On helppoa ymmärtää syyt sovittelun taustalla – oikeudenkäyntimäärien vähentyminen helpottaa ruuhkaantunutta oikeuslaitosta.
Mutta oikeustoimien vaihtoehto ei voi olla tilanne, jossa uhri asetetaan neuvottelupöytään väkivaltaisen läheisen kanssa tekemään myönnytyksiä sovittelun hengessä.
On luotava luotettava avun ja tuen putki, jossa uhrin on henkisesti turvallista olla ja joka turvaa hänen oikeuksiensa toteutumisen.
Noora Koponen, kansanedustaja
Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jos lähisuhdeväkivalta koskettaa sinua, voit olla yhteydessä mm. Rikosuhripäivystykseen, Nollalinjalle, Ensi- ja turvakotien liittoon, Naisten linjalle tai oman alueesi seksuaaliväkivallan uhrien Seri-keskukseen.
Kuva: Sara Taskinen
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]