Suomalaisten koululaisten oppimistulosten lasku on pysäytettävä ja käännettävä takaisin nousuun. Osaaminen on tulevaisuuden menestyksen perusta, ja jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen opetukseen, joka tukee hänen oppimistaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Olen viime aikoina työskennellyt viransijaisena luokanopettajille ja erityisopettajille peruskouluissa Vantaalla. Työssäni olen nähnyt läheltä, kuinka paljon koulu on muuttunut niistä ajoista, kun itse kävin peruskoulua. Yksi merkittävä muutos on pyrkimys yksilölliseen oppimiseen ja eriyttämiseen.
SanomaPro:n mukaan eriyttämisessä opetusta ja oppimateriaaleja räätälöidään oppilaan taitotason mukaan. Suurin osa opetuksesta on perinteisesti ollut perustasoa, mutta sen rinnalla tarjotaan sekä helpotettuja että vaativampia tehtäviä. Ajatus eriyttämisestä on hyvä, mutta käytännössä sen toteutus aiheuttaa haasteita.
Esimerkiksi matematiikan tunneilla osa oppilaista käyttää tavallista oppikirjaa, kun taas toisilla on helpotettu versio samasta kirjasta. Koska helpotetun kirjan tehtävät eivät vastaa tavallista kirjaa, nämä oppilaat eivät voi osallistua yhteiseen tehtävien tarkastamiseen. Kun opettaja erikseen tarkistaa helpotetun kirjan tehtävät muutaman oppilaan kanssa, muu luokka menettää keskittymisensä ja alkaa touhuta omiaan.
Olisi tehokkaampaa käyttää joustavaa ryhmittelyä, jossa oppilaat opiskelisivat omalle tasolleen sopivassa ympäristössä. Tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Tyrnävän Kuulammen koulusta, jossa matematiikassa ja äidinkielessä oppilaat jaetaan ryhmiin heidän tavoittelemansa arvosanan perusteella. Ryhmät ovat joustavia, eli oppilas voi siirtyä ryhmästä toiseen kehityksensä mukaan. Tämä tukee oppimista paremmin kuin nykyinen malli, jossa samassa luokassa yritetään palvella hyvin erilaisilla taitotasoilla olevia oppilaita. Joustava ryhmitys edellyttää resursseja ja hyvää lukujärjestystekniikkaa, koska koko ikäluokan saman aineen tuntien pitää olla kaikilla samaan aikaan. Joustavaa ryhmittelyä ei voi irrottaa muusta koulun opetuksesta, vaan sen pitää paremminkin olla koulun koko opetuksen ydintä, johon koko opettajakunta ja ennen muuta rehtori on sitoutunut ja johon on myös saatu kunnollinen koulutus.
Joustava ryhmittely voi hyödyttää oppilaita. Opinnäytetyön “joustava ryhmittely matematiikassa” mukaan oppilaat kokivat joustavan ryhmittelyn opiskelun ja oppimisen kannalta hyödyllisenä opetusjärjestelynä, koska he kokivat jokaisen oppilaan saavan omaa tasoaan vastaavaa opetusta.
Lisäksi opinnäytetyössä “matematiikan opetuksen joustava ryhmittely oppilaiden näkökulmasta” todetaan, että lähes kaikki oppilaat kokivat joko itse hyötyneensä tai muiden oppilaiden hyötyneen joustavasta ryhmittelystä. Keskeisimmiksi hyödyiksi mainittiin taitotaso, opetuksen tahti, ryhmäkoko ja erityisesti se, että tukea tarvitsevien ryhmässä oppilaat saivat enemmän tukea oppimisessaan.
Näiden opinnäytetöiden tulokset tukevat ajatusta siitä, että tasoryhmien muodostaminen matematiikan opetuksessa voi parantaa oppimistuloksia, kunhan ryhmät ovat joustavia ja mahdollistavat oppilaiden siirtymisen ryhmästä toiseen tarpeen mukaan.
Kielen oppiminen on avain menestykseen
Vantaalla suuri osa oppilaista on vieraskielisiä. Vuonna 2023 peruskouluikäisistä 7–15-vuotiaista 31 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisille lapsille tarjotaan valmistavaa opetusta, jonka tarkoitus on kehittää heidän suomen tai ruotsin kielen taitoaan ennen siirtymistä yleisopetukseen.
Nykyisin Vantaalla valmistava opetus järjestetään inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmissä 1. vuosiluokan oppilaille ja ryhmämuotoisesti 2.-9. vuosiluokan oppilaille. Ruotsinkielinen valmistava opetus järjestetään lähtökohtaisesti inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmissä kaikille ja ”jos tarkoituksen mukaista, ryhmämuotoisesti”.
Tämä malli ei toimi. Jos täysin suomea tai ruotsia osaamaton lapsi sijoitetaan suoraan yleisopetukseen ilman riittävää kielitukea eikä hän siis pääse ryhmämuotoiseen valmistavaan opetukseen, hän ei opi kieltä tarpeeksi tehokkaasti. Hänen oppimisensa vaikeutuu, ja samalla myös muu luokka kärsii, kun opetusta täytyy mukauttaa yhden oppilaan tarpeisiin. Sen sijaan kolmasluokkalainen isompi sisarus, joka pääsee ryhmämuotoiseen valmistavaan opetukseen, oppii suomen tai ruotsin nopeammin ja pärjää paremmin koulussa.
Hyvä malli voisi olla, että kotiluokan saa heti, mutta alkuun osallistuu esim. vain kuvaamataidon ja musiikin tunneille kotiluokkansa kanssa ja muuten käy saman koulun valmistavassa luokassa. Näin koulun, luokan ja kavereiden ei tarvitse myöhemmin vaihtua. Sitä mukaa, kun kielitaito kehittyy, oppilas voi siirtyä yhä useammassa aineessa kotiluokkaan. Valmistavalla luokalla opiskelu voisi jatkua nykyisen yhden vuoden sijaan kaksi.
Oppiminen onnistuu parhaiten, kun kaikki ymmärtävät opetuskieltä (suomea tai ruotsia) ja tuntevat suomalaisen koulumaailman toimintaperiaatteet.
Mitä teen asialle?
Lupaan pyrkiä siihen, että Vantaa takaa riittävän kielen opetuksen ja ryhmämuotoisen valmistavan opetuksen myös esikoululaisille ja 1. luokkalaisille suomenkielisissä kouluissa sekä 1.–9. luokkalaisille ruotsinkielisissä kouluissa. Aion olla yhteydessä viranhaltijoihin ja kerätä valtuutetuista joukon tekemään asiasta valtuustoaloitteen.
Kotoutuminen on toimivan yhteiskunnan perusta – ja sen ytimessä on kielitaito.
Johanna Sydänmaa