Ei liene kenellekään uutinen, että Sipilän hallituksen toimet tasa-arvon eteen ovat olleet lähinnä haitallisia. Tasa-arvo-ohjelma puuttui alun perin hallitusohjelmasta. Lakiesitysten vaikutusarvioinnit tuloeroihin ja eri ihmisryhmiin on tehty järjestään puutteellisesti. Perhevapaauudistusta ei toteutettu. Leikkaukset ja sopeutuneet on kohdistettu naisvaltaisille aloille.
Yhdestä asiasta kuitenkin kehun valtioneuvoston kansliaa. Se toteutti tällä vaalikaudella Tasa-arvoa talousarvioon -hankkeen, joka arvioi kriittisesti Sipilän hallituksen talousarvioiden sukupuolivaikutuksia. Hanke kehitti myös menetelmiä talousarvion sukupuolivaikutusten arviointiin ja antoi suosituksia sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseksi valtionhallinnossa.
Eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS – jonka puheenjohtajana toimin – järjesti syyskuun viimeisellä viikolla eduskunnassa seminaarin feministisestä talouspolitiikasta. Seminaarissa Tasa-arvoa talousarvioon -hankkeen tutkijat avasivat suosituksia sekä sukupuolitietoista budjetointia myös kansainvälisestä perspektiivistä.
Tutkija Anna Elomäen mukaan sukupuolitietoinen budjetointi on nouseva trendi Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään sukupuolinäkökulmaisia tulonjakolaskelmia osana normaalia talousarvion laadintaa.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että sukupuolitietoisella budjetoinnilla on sitä enemmän vaikutusta, mitä aikaisemmassa vaiheessa budjetin laatimisen prosessia se tehdään.
Ruotsissa ministeriöt arvioivat sukupuolivaikutuksia jo ennen kuin ne lähettävät talousarvioesityksensä valtiovarainministeriöön.
Hanke suosittaa, että Suomessakin sukupuolitietoinen budjetointi kytkettäisiin osaksi kansallisia tasa-arvotavoitteita, ja että sukupuolivaikutusten arviointi laajennetaan lakiesityksistä talousarvioprosessin kaikkiin vaiheisiin aina hallitusohjelmasta alkaen.
Pidän äärimmäisen tärkeänä, että nämä suositukset päätyvät osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Sukupuolivaikutusten arviointi pitää huomioida ensi huhti-toukokuussa käytävissä hallitusneuvotteluissa. Tasa-arvon pitää olla tiivisti mukana siellä, missä päätetään seuraavan vaalikauden budjetista.
Ei riitä, että sukupuolivaikutukset arvioidaan vasta sitten, kun päätökset on tehty ja toimeenpantu. Sukupuolivaikutukset pitää arvioida ennen kuin päätöksiä tehdään ja ennen kuin budjetti- ja lakiesityksiä annetaan eduskunnalle. Lisäksi sukupuolivaikutukset tulee arvioida aivan kaikkien ministeriöiden budjetti- ja lainsäädäntövalmistelussa sekä päätösten seurannassa.
Niin kauan kuin tasa-arvoa edistetään ikään kuin muiden asioiden ohessa, eivät toimenpiteet ole luonnollisestikaan niin kunnianhimoisia kuin niiden tulisi olla. Siksi tasa-arvopolitiikka tulisi viedä kovaan ytimeen: hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja valtiovarainministeriöön. Vihreistä tämä ei tule jäämään kiinni.
Linjasimme Vihreiden poliittisessa tavoiteohjelmassa tänä vuonna, että sukupuolivaikutusten arviointia julkisessa päätöksenteossa tulee lisätä. Sukupuolitietoinen budjetointi kuuluisi ehdottomasti seuraavaan hallitusohjelmaan.
Tutkijat ovat todenneet, että sukupuolitietoisen budjetoinnin positiiviset vaikutukset eivät ulotu ainoastaan tasa-arvon etenemiseen. Sen on kansainvälisessä vertailussa todettu myös lisäävän tietopohjaista päätöksentekoa. Suvausta kannattaa vaatia myös siksi, että saamme karsittua päätöksenteosta vaarallisia ja syrjiviä asenteita, ennakkoluuloja ja populismia.
Outi Alanko-Kahiluoto
Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja
Johanna Sydänmaa