Poliittinen ohjelma
2024–2025

Esipuhe

Feminismi on osa suomalaista tarinaa.

Se on vahvuutta, joka ammentaa voimaa oikeudenmukaisuudesta. Se on sukupolvelta toiselle opittua luonnon ja ympäristön arvostamista, ja eläinten ja muiden äänettömien puolustamista. Se on on palkkatasa-arvoa, sisaruutta, globaalia solidaarisuutta  ja ennaltaehkäiseviä ja parempia terveys- ja sosiaalipalveluja kaikille. Se on niin lasten puolustamista kuin taistelua rasismia ja homofobiaa vastaan. 

Vihreä feminismi huomioi sukupuolen lisäksi iän, luokan, vammaisuuden, etnisyyden sekä muut eriarvoisuuteen vaikuttavat tekijät. Se on sukupuolittuneiden valtasuhteiden ja niiden vaikutusten tiedostamista. Se on syrjivien rakenteiden purkamista ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamista, jotta jokainen voisi olla vapaa ennakkoluuloista eikä kenenkään yli kävellä. 

Feminismi on tapa katsoa maailmaa. Se on läpileikkaava arvo, joka antaa voimaa muuttaa yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi meille kaikille.

Poliittisen ohjelman sisältö
  1. Poliittinen ohjelma 2024–2025
  2. Feministinen kehorauha ja itsemääräämisoikeus
  3. Feministinen hyvinvointi- ja talouspolitiikka
  4. Feministinen maahanmuuttopolitiikka
  5. Feministinen luonto- ja ilmastopolitiikka
  6. Feministinen päätöksenteko
  7. Feministinen kasvatus- ja koulutuspolitiikka
  8. Feministinen työ- ja eläkepolitiikka
  9. Feministinen kulttuuri- ja liikuntapolitiikka
  10. Feministinen perhepolitiikka
  11. Feministinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Feministinen kehorauha ja itsemääräämisoikeus

Jokaisen Suomessa asuvan ihmisoikeuksien toteutuminen on taattava yhtäläisesti. Syrjintään, rasismiin ja sukupuolittuneisiin ihmisoikeusrikkomuksiin puututaan tiukasti. Turvataan jokaisen ihmisen itsenäinen elämä, osallisuus yhteiskunnassa ja valta määrätä itseään koskevista asioista. Kaikilla on oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Niin lasten, nuorten kuin ikäihmisten tulee voida päättää omasta kehostaan.

  • Luodaan kansalliset väkivallan vastaisen työn rakenteet eri hallinnon tasoille ja tehdään väkivallan vastaisesta työstä velvoittavaa.
  • Rajataan lähisuhdeväkivalta lainsäädännöllä sovittelun ulkopuolelle.
  • Lisätään turvakotien ja seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten määrä Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja toteutetaan sopimuksen velvoitteet täysimääräisesti. Varmistetaan, että tukipalvelut ovat maantieteellisesti saavutettavia ja esteettömiä. Tehdään palveluista maksuttomia ja varmistetaan väkivallan vastaisen työn ja sitä tekevien järjestöjen rahoitus.
  • Lisätään rikoslakiin uusi nimike pakottava kontrolli kuvaamaan sellaista henkistä väkivaltaa, jossa uhri joutuu tekijän täydelliseen henkiseen määräysvaltaan.
  • Tarjotaan alle 25-vuotiaille nuorille maksuton ehkäisy ja selvitetään maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 30-vuotiaille.
  • Säädetään YK:n vammaissopimusta kunnioittavat vammaispalvelu- ja itsemääräämisoikeuslaki ja puututaan lain rikkomuksiin. Varmistetaan fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys kaikissa palveluissa ja tiloissa ja edistetään esteetöntä ja yksilöllisten tarpeiden mukaista asumista. 
  • Jatketaan translain uudistamista siten, että se turvaa myös lasten ja nuorten oikeuden päättää omasta kehostaan. Lisätään mahdollisuus valita kolmas vaihtoehto juridiseksi sukupuoleksi.
  • Kielletään lapsiin kohdistuva ei-lääketieteellisiin syihin perustuva sukuelinkirurgia ja turvataan intersukupuolisten henkilöiden oikeudet.
  • Puututaan aktiivisesti kunniaan liittyvään väkivaltaan ja parannetaan viranomaisten osaamista ilmiön tunnistamisessa. Säädetään pakkoavioliitot ja tyttöjen silpominen rangaistaviksi erillisillä rikoslain pyläkillä ja mahdollistetaan pakkoavioliiton mitätöinti kumoamisen lisäksi.
  • Parannetaan seksi- ja erotiikka-alan työntekijöiden oikeuksia, ja otetaan ihmisoikeuskeskeinen näkökulma suostumukselliseen seksityöhön. Torjutaan tehokkaasti seksuaalista kaltoinkohtelua ja ihmiskauppaa mm. laatimalla ihmiskaupan vastaisen työn toimintaohjelma ja varaamalla sen toimeenpanoon asianmukaiset resurssit, vakinaistamalla poliisin valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä sekä vahvistamalla ihmiskaupan ja seksuaalisen kaltoinkohtelun uhrien tukipalveluita.
  • Laaditaan antirasistinen toimintaohjelma, jonka toimineenpanoa seurataan kuntien, hyvinvointialueiden ja oikeusministeriön johdolla.
  • Vahvistetaan poliisin ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua perustamalla vähemmistöyhteyspoliisin toimi.

Feministinen hyvinvointi- ja talouspolitiikka

Hyvinvoivassa yhteiskunnassa toimiva sosiaaliturva ja sote-palvelut ovat investointeja kestävääntulevaisuuteen, ei säästökohteita. Kun mieli tai keho sairastuu, on hoitoon pääsyn oltava nopeaa ja mutkatonta. Varataan riittävät resurssit ennaltaehkäisyyn ja toimivaan julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Feministisen hyvinvointitalouden tavoite on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten turvaaminen ja vahvistaminen. Feministisessä hyvinvointi- ja talouspolitiikassa nostetaan näkyviin piilossa olevan naisten tekemän koti- ja hoivatyön arvo sekä ympäristöongelmien kustannukset.

Kestävän talousjärjestelmän saavuttamiseksi tarvitsemme ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin mittareita pelkän tuottavuuden ja tuottavan talouden mittaamisen rinnalle. Eettisen ja ekologisen vaihtoehdon valitseminen on oltava kuluttajalle taloudellisesti kannattavaa. Haluamme vähentää fossiilitalouden tukia, emme heikompiosaisten etuuksia.

  • Tunnistetaan yhteiskunnan hoivavaje. Varataan uusille hyvinvointialueille riittävät resurssit laadukkaiden peruspalveluiden tuottamiseen ja annetaan hyvinvointialueille verotusoikeus, jotta ne voivat itse vaikuttaa rahoitukseensa.
  • Huomioidaan talouspolitiikassa ympäristöongelmien kustannukset ja piilossa oleva, pääosin naisten tekemä palkaton koti- ja hoivatyö. Sisällytetään palkaton hoiva ja työ osaksi kansantalouden tilinpitoa.
  • Puretaan hoitojonot ja taataan kaikille pääsy mielenterveyden peruspalveluihin.
  • Ohjataan hyvinvointialueita organisoimaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö, jotta lain edellyttämä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen toteutuu hyvinvointialueiden toiminnassa, palveluissa, päätöksenteossa ja henkilöstöpolitiikassa. 
  • Varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen esteettömyys ja saavutettavuus sekä saatavuus myös ei suomea äidinkielenään puhuville. Varmistetaan tulkkausmahdollisuus kaikissa tilanteissa. Kehitetään selkosuomenkielisiä palveluita.
  • Turvataan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden riittävyys lisäämällä alan koulutuspaikkoja, helpottamalla työhön johtavaa maahanmuuttoa sekä tarjoamalla tukea johtamisongelmien ratkomiseen. Tunnistetaan korkeiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden merkitys osana työntekijäpulaa ja pyritään löytämään riittävät toimet työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja kohtuuttoman työkuormituksen purkamiseksi.
  • Varmistetaan, että sosiaaliturvauudistus edistää sukupuolten tasa-arvoa risteävät erot huomioiden. Otetaan käyttöön perustulo.
  • Panostetaan lastensuojelussa erityisesti palveluihin, jotka auttavat päihteiden, rikollisuuden ja aggressiivisuuden kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria, sekä näiden palveluiden oikea-aikaiseen saamiseen. Ennaltaehkäistään poikien ja miesten syrjäytymistä mm. panostamalla varhaiseen tukeen peruspalveluissa.
  • Varmistetaan gynekologisen hoidon laatu ja saatavuus julkisena palveluna, ja laajennetaan terveysneuvontaa, jotta se kattaa eri ikävaiheet.
  • Varmistetaan, että kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisävero alenee 24 %:sta 14 %:n ja edelleen 10 %:n arvonlisäverokantaan. Tarjotaan ensikuukupit tai muut kuukautissuojat maksutta osana kouluterveydenhuoltoa.
  • Korotetaan omaishoidon tukea 100 eurolla ja kehitetään omaishoitoa siten, että omaishoitajat  jaksavat työssään paremmin. Kehitetään omaishoitoa tukevia palveluita, kuten kuntouttavaa päivätoimintaa omaishoitajien jaksamiseksi. 
  • Toteutetaan vihreä verouudistus sukupuolten tasa-arvoa edistäen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
  • Varmistetaan julkisen talouden hankintojen vastuullisuus. Lisätään vastuullisuus pysyväksi pisteyttäväksi kriteeriksi osaksi kaikkia julkisen talouden hankintoja.
  • Otetaan käyttöön ylivelkaantumista ja taloudellista syrjäytymistä ehkäisevä sosiaalinen luototus kaikissa Suomen kunnissa.

Feministinen maahanmuuttopolitiikka

Feministisen maahanmuuttopolitiikan keskiössä ovat ihmisoikeudet. Jokaisen Suomessa asuvan täytyy saada olla aidosti osa yhteiskuntaa ja kokea olevansa tervetullut. Suomea ei pidä sulkea maailmalta: tänne saa tulla etsimään ja rakentamaan parempaa elämää. Haluamme tukea kaikkia perheitä, emme hajottaa niitä.

Haluamme lisätä työhön johtavaa maahanmuuttoa, purkaa työelämän eriarvoistavia rakenteita ja parantaa kansainvälistä suojelua saavien ja maahan muuttaneiden kieli- ja kotoutumispalveluja. Tarvitsemme enemmän laillisia reittejä hakea turvaa ja maahanmuuttopolitiikan, joka toimii inhimillisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

  • Toteutetaan ulkomaalaislain kokonaisuudistus ihmisoikeusperustaisesti huomioiden erityisesti lapsen etu, perhe-elämän suoja sekä oikeus opiskeluun ja työntekoon. Otetaan käyttöön humanitaarinen viisumi ja D-viisumi, joka kattaa myös suomalaisten ja Suomessa oleskelevien perheenjäsenet ja kumppanit.
  • Nostetaan Suomen pakolaiskiintiö vähintään 3 000 henkilöön vuodessa.
  • Kohtuullistetaan oleskeluluvan saamiseen liittyviä toimeentuloedellytyksiä ja luovutaan niistä perheenyhdistämisen kohdalla. Helpotetaan perheenyhdistämistä laajentamalla perheenjäsenen määritelmää koskemaan myös seurustelukumppaneita.
  • Turvataan turvapaikanhakijoiden lasten oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
  • Tarjotaan maahan muuttaneille laajemmin suomen ja ruotsin kielen kursseja ja kehitetään kielenoppimiseen uusia tapoja esimerkiksi työn ohessa annettavalla kieliopetuksella. Huolehditaan kielten opetuksen yhdenvertaisesta laadusta. Varmistetaan kotiäitien ja muiden kotona olevien vanhempien osallistuminen kielenopetukseen.
  • Varmistetaan maahan muuttaneiden naisten kokeman väkivallan ja lähisuhdeväkivallan parempi huomioiminen oleskeluluvan perusteissa.
  • Ehkäistään paperittomuutta ja helpotetaan paperittomien tilannetta mm. turvaamalla paperittomien oikeus laajaan terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sekä paperittomien lasten oikeus varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. 
  • Myönnetään laillinen oleskelu ja mahdollisuus opiskeluun ja työntekoon pitkään maassa olleille turvapaikanhakijoille, joiden lupaprosessi on kestänyt kohtuuttoman pitkään tai joiden palauttaminen lähtömaahan ei ole mahdollista.
  • Tunnistetaan ympäristökriisit syyksi saada suojelua Suomessa.
  • Tunnistetaan maahan muuttaneet naiset omana erityisryhmänään kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa ja räätälöidään palvelut heidän tarpeensa huomioiden.
  • Ei eriytetä turvapaikanhakijoiden ja maahan muuttaneiden sosiaaliturvaa muusta sosiaaliturvasta.
  • Vastustetaan muurien ja raja-aitojen rakentamista Suomen ja Euroopan rajoille.
  • Rajoja ei saa sulkea turvapaikan hakuoikeuden rajoittamiseksi. Varmistetaan, että oikeus hakea turvapaikkaa sekä palautus- ja joukkokarkotuskielto toteutuvat tosiasiallisesti kaikissa tilanteissa. Huolehditaan siitä, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat tunnistetaan ja huomioidaan asianmukaisesti.

Feministinen luonto- ja ilmastopolitiikka

Itämeri on pidettävä puhtaana ja saimaannorpan on saatava elää kotivesissään Saimaalla. Feministisessä luonto- ja ilmastopolitiikassa luonto ja eläimet eivät ole välineitä, vaan niillä on itseisarvo. Politiikkamme keskiössä on elää niin, että emme yhdessä kuluta enempää kuin luonnon kantokyky sallii, ja että jätämme planeetan parempaan kuntoon kuin se oli syntyessämme. Torjumme ilmastokriisiä sosiaalisesti ja globaalisti kestävästi ja tunnistamme ympäristökriisien sukupuolittuneet vaikutukset.

  • Säädetään ilmastolakia vastaava luontolaki, jossa asetetaan luonnon monimuotoisuuden parantamiselle sitovat tavoitteet. Suojellaan 30 % Suomen maa-, vesi- ja merien pinta-alasta.
  • Ohjataan verotuksella ja kannusteilla kulutusta ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi.
  • Kunnissa pidetään huolta lähimetsistä ja -rannoista ja tunnistetaan niiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille.
  • Kouluissa ja muissa joukkoruokailuissa siirrytään kestävästi ja eettisesti tuotetun ravinnon suosimiseen.
  • Vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tehdään kulutustavaroiden hiilijalanjäljet näkyväksi.
  • Varmistetaan, että julkinen liikenne on kaikkien saavutettavissa, esteetöntä, edullista ja turvallista. Panostetaan monipuoliseen päästöttömään julkiseen liikenteeseen.
  • Vähennetään jätteen syntymistä ja siirrytään kestävään kiertotalousyhteiskuntaan.
  • Lopetetaan avohakkuut valtion mailla.
  • Saamelaisalueella tapahtuvista hakkuista ja muista maankäyttöhankkeista neuvotellaan ennakkosuostumusperiaatteen mukaisesti saamelaisten kanssa tasavertaisesti, alkuperäiskansojen oikeudet turvaten.
  • Vähennetään eläintuotantoon suunnattuja maataloustukia ja tuetaan vahvemmin kasviproteiinin tuotantoa ja tuotantoeläinten hyvinvointia.

Feministinen päätöksenteko

Suomalaiset naiset saivat valtiollisen äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot valittiin Suomessa. Naisten oikeuksien edistäminen on osa suomalaista tarinaa. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole valmis.

Politiikan parissa toimiviin naisiin ja muunsukupuolisiin henkilöihin kohdistuu miehiä useammin hiljentämistä ja väkivallan uhkaa. Turvallinen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on jokaisen oikeus sukupuolesta tai taustastaan riippumatta.

  • Hyödynnetään sukupuolitietoista budjetointia ja sukupuolivaikutusten arviointia kaikessa lainvalmistelussa. Arvioidaan valtion budjetin kokonaisuus tasa-arvon näkökulmasta ja huomioidaan tasa-arvonäkökulma budjettia laadittaessa.
  • Tehdään tasa-arvolain kokonaisuudistus, jolla vahvistetaan keinoja tasa-arvon edistämiseksi, syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi sekä oikeusturvan toteutumiseksi. Varataan riittävät resurssit tasa-arvotyöhön.
  • Varmistetaan poliittisten naisjärjestöjen rahoitus vakiintuneelle perustalle.
  • Laaditaan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jolla korjataan sateenkaari-ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen liittyvät puutteet.
  • Vahvistetaan poliittisen päätöksenteon perhemyönteisyyttä esimerkiksi tarjoamalla lastenhoitoa kokousten ajaksi ja mahdollistamalla osallistuminen kokouksiin pienen vauvan kanssa niin eduskunnassa kuin kunnan- ja aluevaltuustoissa.
  • Lisätään poliisin resursseja verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen puuttumiseen. Lisätään maalittaminen rikoslakiin ja tarjotaan tukea hyökkäysten kohteeksi joutuneille henkilöille.
  • Tehdään tilaa vammaisten henkilöiden ja muiden vähemmistöjen osallistumiselle politiikkaan mm. lisäämällä puoluetoimijoiden osaamista antirasismista ja esteettömyydestä, toteuttamalla esteettömyyttä kaikissa puolueiden tapahtumissa sekä tuottamalla toimintaa koskevaa materiaalia selkokielellä ja viittomakielellä. Asetetaan puoluetoiminnan esteettömyys ja saavutettavuus ehdoksi puoluetuen myöntämiselle. 
  • Laaditaan selkeät prosessit julkisessa päätöksenteossa tapahtuvaan häirintään puuttumiseksi ja järjestetään koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille teemasta.

Feministinen kasvatus- ja koulutuspolitiikka

Investoimalla pieniin saamme aikaan suurta. Maksuton ja laadukas koulutus sekä ammattitaitoiset ja koulutetut työntekijät ovat Suomen menestystarinan salaisuus ja avain kestävään kehitykseen. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on jokaisen lapsen oikeus, ja työrauha ja riittävät resurssit ovat jokaisen opettajan oikeus. Turvaamalla koulutuksen resurssit turvaamme myös erityistä tukea tarvitsevien oikeuden oppia. Onnistunutta inkluusiota ei toteuteta säästämällä.

Sukupuolierot koulumenestyksessä, koulutusaloilla ja työmarkkinoille suuntaamisessa ovat edelleen suuria ja näiden erojen häivyttäminen vaatii niin kulttuurista kuin poliittista muutosta. Vahvistamalla osallistumista varhaiskasvatukseen ja toteuttamalla laadukasta, sukupuolitietoista kasvatusta ja koulutusta, torjumme myös alojen eriytymistä sosiaaliluokan mukaan.

  • Lisätään lakeihin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta sekä lakiin vapaasta sivistystyöstä vaatimus kasvatuksen ja opetuksen sukupuolitietoisuudesta. Lisätään alan ammattilaisille täydennyskoulutusta sukupuolitietoisesta kasvatuksesta ja sateenkaariteemoista.
  • Pienennetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja.
  • Turvataan kriittisten alojen osaaminen ja ammattilaisten riittävä määrä. Kohdennetaan varhaiskasvatuksen opettajien uudet koulutuspaikat etenkin paikkakunnille, joissa on suuri pula opettajista.
  • Kirjataan opettajamitoitus perusopetuslakiin. Varataan oppilaitoksille riittävät resurssit vastata kaikkien oppilaiden tarpeisiin.
  • Vahvistetaan koulujen seksuaalikasvatuksessa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja kehollisen koskemattomuuden, mukaan lukien suostumuksen, käsittelyä.
  • Vahvistetaan oppimisen tukea ja luku- ja kirjoitustaidon opetuksen resursseja. Valjastetaan neuvolat ja kirjastot tukemaan lukutaitoa jo ensimmäisistä ikävuosista alkaen valtakunnallisella hankkeella.
  • Puututaan kiusaamiseen ja edistetään häirintäyhdyshenkilön saamista jokaiseen Suomen päiväkotiin ja kouluun.
  • Korvataan uskonnonopetus kaikille yhteisellä katsomusaineella.
  • Tehdään psykoterapeuttikoulutukseen osallistumisesta maksutonta.
  • Lisätään kaikkien koulutusasteiden rahoitusta pohjoismaiselle keskitasolle. Nostetaan tutkimuksen rahoitus tasolle, joka mahdollistaa kunnianhimoisen ja tuloksellisen tutkimustyön.
  • Turvataan tieteen vapaus ja estetään hallituksen mahdollisuus määrätä verovaroin toteutettavan tutkimuksen sisältöä.
  • Korotetaan opintotukea ja vahvistetaan opiskelijoiden mielenterveyspalveluita.
  • Nostetaan saamelais-, karjalais- ja romanikulttuurin tuntemusta osana kouluopetusta.

Feministinen työ- ja eläkepolitiikka

Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi työmarkkinoilla yhdenvertaisesti riippumatta iästään, ihonväristään, uskonnostaan tai siviilisäädystään. Varmistamme, että jokainen voi tulla toimeen omillaan ja olla taloudellisesti itsenäinen niin kumppanistaan kuin muista.

Puutumme työelämän epätasa-arvoon sekä palkka- ja ikäsyrjintään. Naisen euro ei voi enää 2020-luvulla olla 84 senttiä.Rodullistettujen, vammaisten ja muihin vähemmistöihin kuuluvien naisten euron on oltava tasa-arvoinen muiden naisten kanssa. Torjutaan ja ehkäistään eläkeköyhyyttä, joka on tulos palkkojen epätasa-arvoisuudesta.

  • Korjataan julkisen sektorin pienipalkkaisten, pääosin naisvaltaisten alojen palkkakuoppa tehokkaalla samapalkkaisuusohjelmalla. Ei rajata julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkankorotuksia työriitojen sovittelussa lainsäädännöllä.
  • Edistetään palkka-avoimuutta vahvistamalla tasa-arvolaissa henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista.
  • Sovelletaan pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin sukupuolikiintiötä.
  • Edistetään maahanmuuttajien työllistymistä, maahanmuuttajanaisten osallistumista työmarkkinoille sekä heidän samapalkkaisuutta.
  • Otetaan käyttöön anonyymi rekrytointi kunnissa ja valtiolla.
  • Estetään raskaus- ja perhevapaasyrjintää lainsäädännöllä ja tuetaan työn ja perheen yhteen sovittamista. Ei helpoteta määräaikaisia työsopimuksia. Parannetaan perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa.
  • Korvataan nykyinen kotihoidontuki joustavalla hoitorahalla, joka antaa perheille enemmän vapautta perhevapaiden pitämiseen.
  • Varmistetaan työhyvinvointi säätämällä työterveyshuoltolaissa ja työturvallisuuslaissa psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja selvitetään mielenterveyden tukemista lakisääteisenä työterveyspalveluna.
  • Yhdistetään palkansaajan ja yrittäjän työttömyysvakuutukset. Saatetaan itsensätyöllistäjien ja freelancereiden sosiaaliturva tasavertaiseksi palkansaajien kanssa ja tuodaan työskentelyapurahat kokonaisuudessaan sosiaaliturvan piiriin.
  • Laaditaan eläkkeiden tasa-arvoon liittyvä toimenpideohjelma.
  • Säädetään esteettömyys- ja saavutettavuusmääräykset koskemaan yleisötilojen lisäksi työntekijöiden tiloja, mukaan lukien digitaaliset tilat.

Feministinen kulttuuri- ja liikuntapolitiikka

Hyvinvointimme on sidottu siihen, kuinka kukoistavaa kulttuuria ympärillämme on. Kulttuuri on itseisarvo, perusoikeus ja elinkeino, jolla alan ammattilaisten pitää voida tulla toimeen. Onnistunut kulttuuri- ja liikuntapolitiikka tuo ihmisille hyvinvointia ja terveitä elinvuosia.

Feministinen kulttuuri- ja liikuntapolitiikka on sitä, että kaikilla on mahdollisuus nauttia niin kulttuurista kuin liikunnasta riippumatta sukupuolesta, taustasta, iästä tai asuinpaikasta. Se tarkoittaa esteettömiä keikkalavoja, lähiliikuntapaikkoja sekä tasavertaista rahoitusta eri sukupuolten suosimille liikuntalajeille. 

Purkamalla liikunta- ja kulttuurialojen syrjiviä rakenteita, mahdollistetaan myös eri vähemmistöille tasa-arvoiset mahdollisuudet toimia näiden alojen ammattilaisena.

  • Nostetaan valtion taide- ja kulttuuribudjetti 1,0 %:iin valtion talousarvion kokonaismenoista ja kehitetään kulttuurin rahoitusjärjestelmiä tukemaan perinteisten toimijoiden ohella myös uusia taiteen muotoja ja toimijoita sekä spontaania ja kokeiluluontoista toimintaa.
  • Parannetaan taiteen ja kulttuurin tekijöiden toimeentuloa ja vahvistetaan taiteen tekijöiden työmarkkina-asemaa käynnistämällä kokeilu taiteilijapalkasta, kehittämällä e-lainauskorvausjärjestelmää ja laajentamalla näyttelypalkkiojärjestelmää gallerioihin. Kasvatetaan valtion taiteilija-apurahojen sekä taiteilija- ja urheilijaeläkkeiden määrää.
  • Edellytetään tarvittaessa lainsäädännöllä, että kulttuurin ja taiteen julkisia varoja jakavat tahot edistävät sukupuolten tasa-arvoa, jakavat rahoitusta tasa-arvoisesti ja tilastoivat rahoituksen jakautumista sukupuolittain ja lajityypeittäin.
  • Huomioidaan kulttuuri- ja liikunta-alojen koulutuksessa sukupuolten välinen tasa-arvo ja puretaan eri lajien ja alojen sukupuolistereotypioita.
  • Huolehditaan, että kunnissa on tarjolla lapsille kohtuuhintaisia ja maksuttomia harrastusmahdollisuuksia.
  • Varmistetaan, että hallituksen kansallinen liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelma toimeenpannaan asianmukaisin resurssein.
  • Edellytetään, että saadakseen valtionapua urheilun, liikunnan ja kulttuurin toimijat sitoutuvat sukupuolittuneen väkivallan, seksuaalihäirinnän, rasismin ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseen ja lopettamiseen.
  • Edellytetään, että valtionavustuksia saavien urheilujärjestöjen palkkaus- ja maajoukkuekorvaukset ovat tasa-arvoiset. Jaetaan urheilun ja liikunnan resurssit tasapuolisesti eri sukupuolille liikunnan ja urheilun eri tasoilla.
  • Velvoitetaan kunnat tekemään liikuntaohjelma, jossa huomioidaan yhdenvertaisuus. Taataan kaikille syrjinnästä vapaat harrastus- ja liikkumismahdollisuudet kunnissa.

Feministinen perhepolitiikka

Jokainen perhe on erilainen, ja jokainen perhe tarvitsee juuri heille sopivia palveluita ja tukea. Feministinen perhepolitiikka tukee ihmisen haluaman perhemuodon mahdollistumista, edistää tasa-arvoista vanhemmuutta sekä varmistaa monimuotoisten perheiden tukemisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Lapsiystävällinen kunta on myös aikuisille mukava paikka elää. Sinne minne pääsee rollaattorilla ja pyörätuolilla, pääsee myös lastenrattaiden kanssa.

  • Seurataan perhevapaauudistuksen vaikutuksia ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin vanhempainvapaiden tasaisen jakautumisen suhteen.
  • Muutetaan vanhemmuuden kustannukset jaettaviksi kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi.
  • Tuetaan isyyttä ja sosiaalista vanhemmuutta neuvoloissa ja kehitetään synnyttäjien terveyspalveluita niin, että palveluverkko kantaa myös synnytyksen jälkeen.
  • Lasketaan lapsettomuushoitojen hintaa ja nopeutetaan hoitoon pääsyä. Laillistetaan ei-kaupallinen sijaissynnytys synnyttäjän oikeuksista huolehtien. Tunnistetaan mahdolliset perheellistymisen esteet ja puututaan niihin.
  • Tuetaan lasten vuoroasumista ratkaisemalla palvelu- ja etuusjärjestelmän puutteet. Huomioidaan moninaisten perheiden tarpeet kuntien ja hyvinvointialueiden palveluissa sateenkaariperheistä maahanmuuttajiin, adoptioperheisiin, itsellisiin naisiin kuin lapsettomiin perheisiin.
  • Otetaan kunnissa käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja seurataan sen toteutumista.
  • Palautetaan lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus yhtä hyväksi kuin se oli ennen 1990-luvun lamaa. Parannetaan yhden lapsen perheiden sosiaaliturvaa.
  • Korjataan vanhemmuuslakia mahdollistamalla juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle sekä kirjaamalla vanhemmuus juridisesti vanhemmuudeksi (vs. äitiys, isyys).
  • Taataan kaikille Suomesta oleskeluluvan saaneille oikeus perhevapaisiin.

Feministinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Feministisen ulkopolitiikan ydintä ovat rauhan rakentaminen, naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistäminen ja ilmastokriisiin vastaaminen. Sodissa ja kriiseissä eniten kärsivät naiset, lapset ja vähemmistöt. Vammaiset ihmiset jäävät konfliktien keskelle ja kuolevat niissä todennäköisemmin kuin muut. Naisten rakentama rauha on kestävämpi ja yhteiskunnalliset olot tasa-arvoisempia. Vahvistetaan naisten, nuorten ja eri vähemmistöryhmien osallisuutta päätöksentekoon ja rauhan rakentamiseen.  Varmistetaan, että vammaiset ihmiset eivät jää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ulkopuolelle. 

Sukupuolittuneet vaikutukset sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitava ulkopolitiikassa ja sen rahoituksessa, ilmastopolitiikassa sekä Agenda 2030 -tavoitteiden toimeenpanossa. Kehitysyhteistyön tulee lähteä paikallisten ihmisten tarpeista ja lähtökohdista ja vahvistaa paikallista vaikutusvaltaa yhteisöjen omiin asioihin.

  • Sitoudutaan sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään feministiseen ulkopolitiikkaan (Feminist Foreign Policy, FFP). Aloitetaan ulkosuhteita koskevan tasa-arvostrategian ja suunnitelman laatiminen, johon sisältyy ulkoasiainhallintoa koskevat läpileikkaavat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä seurantajärjestelmä, indikaattorit ja raportointi.
  • Tehdään kattavaa sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa.
  • Naisten rooli ja toimijuus tunnustetaan niin ilmastoasioissa kuin rauhanneuvotteluissa. Edistetään naisten osallistumista rauhan rakentamiseen.
  • Nostetaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja varmistetaan, että tasa-arvo on merkittävänä tavoitteena 85 prosentissa kaikista kehitysyhteistyöhankkeista.
  • Tunnistetaan kolonialismin painolasti ja tarkastellaan kriittisesti omaa valta-asemaa kaikessa kehityspolitiikassa. Puretaan globaalia eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita ja riippuvuussuhteita kauppapolitiikalla, yritysvastuulainsäädännöllä ja ottamalla globaalin etelän maat yhdenvertaisina mukaan kansainvälisiin päättäviin pöytiin.
  • Rakennetaan ulkoasiainhallintoon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä selvittämään syitä, joiden vuoksi ihmiset ovat vaarassa joutua lähtemään tai lähtevät kotimaistaan hakemaan elämälleen turvaa muualta. Hyödynnetään kerättyä tietoa ulkopolitiikassa.
  • Vastataan globaaliin naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kaventavaan anti-gender-liikehdintään mm. turvaamalla seksuaalioikeudet, ehkäisy ja oikeus turvalliseen aborttiin.
  • Uudistetaan asevelvollisuusjärjestelmä sukupuolineutraaliksi ja lyhennetään siviilipalveluksen kestoa.
  • Suomi toimii Natossa demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja yksilönvapauksia edistäen.
  • Suomi liittyy ydinasekieltosopimukseen ja edistää osaltaan pyrkimystä kokonaan ydinaseettomaan maailmaan.
  • Otetaan vammaisten ihmisten osallisuus läpileikkaavaksi periaatteeksi kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tuetaan vammaisten ihmisten omaa toimintaa.
  • Huomoidaan vammaiset ihmiset humanitaarisen ja katastrofiavun toteutussuunnitelmissa.

Hyväksytty Vihreiden Naisten syyskokouksessa 19.11.2023.

Tule mukaan
tekemään
feminististä
vallankumousta

Liity Vihreisiin Naisiin
Scroll to Top