Raha ei riitä ruokaan, lääkkeisiin ja vuokraan työtätekevillä, lapsilla ja vanhuksilla … nämä ovat myös Suomen ongelmia.
Perusturva on reikäinen, paikoin riittämätön eikä edes kannusta. Aktiivimalli pompottaa CV-kursseilla, joista hyötyvät eniten yksityiset kurssifirmat, mutta ei tue sitä, että kudot vaikka pipoja tai visioit jotain uutta lisätienestiksi – esimerkiksi yrittäjänä olet vaarassa pudota perusturvan ulkopuolelle.
Perusturvan tulee olla oikeudenmukainen. Oikeudenmukaisuus on yhdelle sitä, että hänen maksamiaan veroja ei valu köyhien penskoille, ja toiselle sitä, että myös erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on mahdollisuus koulutukseen.
Suomessa asuvista lapsista noin 160 000 lasta uhkaa köyhyys ja siihen liittyvät riskit syrjäytyä. Köyhyys muuttaa lapsen koko elämää: se rajoittaa harrastamista ja vapaa-aikaa, kaventaa tulevaisuuden koulutusmahdollisuuksia, vaikuttaa kaverisuhteisiin sekä käsitykseen itsestä osana yhteisöä. Lääkkeistä, ruuasta ja vaatteista voi olla pulaa.
Vaaleissa määritetään arvot joiden perusteella yhteiskuntaan luotsataan seuraavat 4 vuotta.
Viime vuosina olemme liukuneet kohti brittimäistä luokkayhteiskuntaa. Vaikka pohjoismaisen hyvinvointivaltion on rankattu monen taloustieteilijän listalla kaikkein tehokkaimmaksi myös taloudellisessa mielessä.
Millaista yhteiskuntaa rakennamme, ja mikä on sen tavoite? Veroparatiisiyhtiöiden hyvinvointi, vai ihmisten? Ahneus vai onnellisuus? On hyvä miettiä mihin saakka liu’umme. Ja onko yhä hyvää idealismia se, että kaikilla lapsillla olisi mahdollisuus kouluttautua, toteuttaa unelmiaan ja rakentaa tulevaisuus osana yhteisöä.
Britanniassa on yli 130 000 lasta ilman pysyvää kotia ja vammaisten lasten perheistä kolmannes on joutunut ottamaan lainaa ruokakulujen kattamiseksi. Syy köyhyyden kasvamiseen ei ole taantuma vaikka sillä on toki vaikutusta. Suurin suu on talouspoliittiset valinnat: huolehditaanko kaikista vai tuleeko tuki ansaita.
Siksi tarvitaan perustulo. Ennen perustulon tuloa tarvitaan muun muassa toimeentulotuen palauttaminen indeksiin ja toimeentulotuen lapsiperheiden joululisä sekä se että toimeentulotuki ei poista lapsilisää. Opintoraja tarvitsee huoltajakorotuksen.
Ennen vanhempien uupumista kotiin on tarjottava riittävästi apua. Tämä on laissa vaikka ei toteudu monissakaan kunnissa. Joissain kunnissa apu kohdistuu vain lasten hoitamiseen, ei kodin pyörittämiseen.
Kuitenkin lasten etu olisi se, että vanhemmilla olisi mahdollisuus kaiken kiireen ja stressin keskellä myös olla heti lasten kanssa. Perustulo lisäisi hyvinvointia koska perusturva olisi olemassa. Nyt epävarmuus toimeentulosta syö hyvinvointia merkittävästi ja lisää pahoinvointia perheissä. Turvaverkko on rikki.
Sirpa Siru Kauppinen
ympäristötekniikan M.Sc.
Johanna Sydänmaa