Koulujen homeongelma on myös talousongelma
Yksi sairastunut lapsi maksaa vuodessa 60 000 euroa terveysmenoina.
TTL:n selvityksen (2008) mukaan 75 000 oppilasta ja 10 000 opettajaa
on vaarassa sairastua.
Pelkästään homeongelmien on arvioitu aiheuttavan
terveydenhuoltojärjestelmään yli 200 miljoonan euron
vuosikustannukset. Säästöt rakennusten huollossa ja korjauksissa
kaatuvat terveystoimeen huomattavasti suurempina kustannuksina.
Pääkaupunkiseudulle rakennettiin 70-80 -luvulla paljon kouluja, joissa
kosteusongelmat ovat nyt tavallisia. Tämän lisäksi uudetkin koulut ja
korjaukset ovat osoittautuneet liian usein susiksi.
Rakennutettaessa tulisi vaatia riittäviä betoninkuivumisaikoja. Pitkät
aliurakkaketjut lisäävät laaturiskejä, joten rakennuttaessa pitäisi
muissakin kunnissa olla ketjukatto Helsingin tapaan. Liian usein
rakentamisessa kiire, ja laadunvalvonta pettää. Sairaita rakennuksia
tehdään isolla rahalla.
Herkistyneille lapsille turvallisia luokkia terveissä tiloissa, jotta
nämä eivät jää välillä ilman opetusta jos koulurakennuksessa
oleskeleminen käy mahdottomaksi. Kun korjauksia tehdään, lapset tulee
viedä pois terveysvaarasa turvallisiin väistötiloihin. Tärkeintä on
kuitenkin, että sairaat koulut tunnistetaan esimerkiksi oirekyselyllä
vaikkapa kouluterveydenhoidon kautta, ja hoidetaan viipymättä kuntoon.
Homekoulun korjaus maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa. Se, että
korjauksissa pihistellään, kaataa kustannukset suurempina
terveystoimelle. Tämä erittäin kallista säästämistä. Kaupunkien
perusongelma on se, että säästöjä etsitään sektorikohtaisesti,
huomioimatta kokonaistaloudellisuutta.
On aina edullisempaa korjata nopeasti sisäilmaongelmaiset koulut
nopeasti kuntoon ja sillä tavalla, että lapset ja opettajat eivät
menetä terveyttään loppuelämäksi.
Sirpa Siru Kauppinen
ympärisötekniikan M.Sc.
Vihreiden eurovaaliehdokas