Sofia Virta

Sofia Virta: Yksikin väkivallan teko on liikaa

Naiset kohtaavat väkivaltaa kaikkialla Suomessa, kaikissa sosioekonomisissa asemissa.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla naisilla on kuitenkin moninkertainen riski joutua väkivallan kokijaksi, näitä ovat esimerkiksi vammaiset naiset, rodullistetut naiset, romaninaiset ja hengellisiin yhteisöihin kuuluvat naiset.
Kun esimerkiksi maahanmuuttajanaisiin kohdistuu väkivaltaa, jossa motiivina on kunnia, se ei yleensä herätä yhteiskunnallista keskustelua. Jos väkivallan tekijä on vähemmistöön kuuluva, teot saattavat leimata koko yhteisöä.

Poliisin mukaan kunniaan liittyvä väkivalta yleistyy Suomessa ja ottaa digitalisaation myötä uusia muotoja. Kunniaan liittyvä väkivalta ei ole erillinen rikosnimike, vaan kyseessä voi olla muun muassa laiton uhkaus, kunnianloukkaus, pahoinpitely, vainoaminen, ihmiskauppa tai seksuaalirikos.

Väkivalta voi olla myös henkistä, pakottavaa kontrollia. Siihen voi sisältyä pakkoavioliiton uhka, valvonta sekä yhteisön ulkopuolelle jättäminen. Kunniaan liitetyn väkivallan äärimmäinen muoto on murha.

Kunniaan liitetyn väkivallan todellista laajuutta on haastavaa tilastoida, koska se jää helposti piiloon. Syrjinnän ja rasismin vuoksi uhreilla on suuri kynnys hakeutua avun piiriin. Kunniaan liittyvää väkivaltaa ei tapahdu ainoastaan tietyistä maista lähtöisin olevien keskuudessa, vaan myös täällä Suomessa muun muassa pienissä uskonnollisissa yhteisöissä ja romaniyhteisössä. Hiljattain Tampereella tapahtunut romaninaisen traaginen ampumistapaus on vain yksi esimerkki siitä, kuinka äärimmäisiä muotoja naisiin kohdistuva väkivalta voi saada.

Suomi ei nykyisellään toteuta Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen velvoitteita torjua kunniaan liittyvää väkivaltaa ja henkistä väkivaltaa. Olemme kuitenkin ottaneet pieniä edistysaskelia, sillä eduskunnassa on käsittelyssä avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden ja tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuuden selkeyttäminen.

Pakottava kontrolli on yksi kunniaan liittyvän väkivallan muoto. Se muodostuu jatkuvista kontrolloivista ja alistavista teoista, ja sitä voi harjoittaa useampi henkilö, kuten perhe, yhteisö tai puoliso. Se kohdistuu etenkin tyttöihin, naisiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, sekä yhteisöistä irtaantuviin. Sillä pyritään hallitsemaan käytöstä ja esimerkiksi kenen seurassa saa viettää aikaa ja miten pukeutua. Se on syyllistämistä ja ajattelun hallintaa siitä, mikä on sallittua ja mikä ei.
Pakottavan kontrollin kohteen voi olla vaikea tunnistaa tilannetta henkiseksi väkivallaksi – voi olla, että lapsella tai nuorella ei ole tietoa muusta ja että yhteisön sosiaalinen paine on niin valtava, että sitä vastaan on vaikea asettua. Oma yhteisö voi olla samaan aikaan erittäin tärkeä ja ahdistava, ristiriitainen.

Kaikkien Suomessa asuvien pitäisi kuitenkin saada tietää, mitkä lait ja oikeudet täällä ovat ja mistä apua ja tukea saa, kun sitä tarvitsee. Moni kantaa häpeää vaikka ei ole tehnyt mitään väärää.

Voimme asiasta puhumisen lisäksi vaikuttaa lainsäädännön kautta. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on jättänyt tänä vuonna toimenpidealoitteen avioliittoon pakottamisen erillisen rikosnimikkeen säätämisestä ja pakottavan kontrollin rikostunnusmerkistön lisäämisestä lakiin. Vihreiden puoluekokous kannatti kuluneena viikonloppuna pakottavan kontrollin säätämistä rangaistavaksi omana rikostunnusmerkistönään. Jätän tänään itse kirjallisen kysymyksen hallitukselle taloudellisesta väkivallasta, joka on yksi pakottavan kontrollin muoto. Tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että uhrilta evätään pääsy pankkitileille, hänet pakotetaan taloudellisesti epäedullisiin ratkaisuihin tai hänen velkaantumistaan käytetään keinona vallan ylläpitämiseen.

Petteri Orpon hallitus on luvannut panostaa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen, mutta taloudellisen väkivallan osalta toimenpiteitä ei hallitusohjelmassa mainita. Toivon, että me emme omalla toiminnallamme vaimenna näiden tyttöjen, vähemmistöjen ja muiden väkivaltaa kokeneiden kokemuksia, vaan olemme heidän puolellaan. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä, jotta voimme saada aikaan muutosta.

Sofia Virta

Scroll to Top