Matkustelin kesällä Tanskassa. Eräs maailman harvoista naistenmuseoista sijaitsee vuoden 2017 kulttuurikaupunki Aarhusissa. Mikä ihmeen naisten museo?
Kvindemuseet i Danmark esittelee naisten elämää ja työtä sekä herättää keskustelua seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvillä teemanäyttelyillä. Naisten museo on sijainnut vuodesta 1984 Aarhusin vanhassa kaupungintalossa 1200-luvulla rakennetun tuomiokirkon kupeessa. Hieno paikka!
Emme aina tule ajatelleeksi, että historiankirjoitus on enimmäkseen miesten historiaa, mutta tämä museo nostaa esiin niin menneiden aikojen kuin nykyajan naisvaikuttajat. Museon aulassa on kaksi upeaa lasimaalausta, joista toinen esittää tuota meitä suomalaisiakin Kalmarin unionin valtioliitossa hallinnutta voimanaista, nykyisen Tanskan kuningattaren kaimaa Margareetaa (1353 – 1412). Ihanaa oivaltaa, että hän oli aikanaan myös meidän hallitsijamme!
Vanhan jugend-tyylisessä valtuustosalin keskelle on sijoitettu Mathilde Fibigeria (1830 – 1872) esittävä teos. Tämä Aarhusissa asunut nainen, joka oli ammatiltaan sähköttäjä, oli Tanskassa ensimmäinen naisten oikeuksien julkinen puolustaja. Hän kirjoitti jo 19-vuotiaana kirjeromaanin Clara Raphael, joka kertoo naisten heikommasta asemasta miehiin verrattuna. Mathilde Fibigerin kunniaksi on nimetty Tanskassa vuodesta 1970 lähtien vuosittain jaettava tasa-arvopalkinto Mathildeprisen.
Museossa on hienosti ajateltu lapsivieraita ja lapsuuden historiaa kokoamalla elämyksellinen tyttöjen ja poikien elämäntarinat kokonaisuudeksi nimeltä Pigernes och drengernes historier. Tässä osiossa pääsee sisään valitsemansa henkilön elämään, ja voi vaikkapa pukea päälleen henkilöhahmon vaatteet.
Museon pysyvä näyttely on nimeltään Køn Redelighed eli Gender Blender, joka esittää tasa-arvoa ja sukupuolten moninaisuutta eri perspektiiveistä, kuten työ, huumori, vartalo, perinne, politiikka, maailma, taide tai aktivismi. Kiinnostavaa oli nähdä esim. 1970- 80 -luvuilla Tanskassa vaikuttanutta Rødstrømper– eli Punasukka-naisliikkeestä kertova pikku näyttely, jossa oli esillä esineitä ja julisteita.
Suuren vaikutuksen teki vinttikerrokseen sijoitettu australialaisen taiteilija Deborah Kellyn taidenäyttely Venus Envy. Hän on koonnut mainioita kollaaseja länsimaisen taiteen alastonkuvista, ja herättää niiden avulla keskustelua aiheesta sukupuoli, valta ja etuoikeudet. Näyttely liittyy osuvasti myös kulttuurikaupungin teemaan RETHINK.
Käynti Kvindemuseetissa on kaiken kaikkiaan vaikuttava rethink-elämys, uusia ajatuksia herättävä. Päällimmäisin on: meille myös naisten museo! Kukahan Suomessa tarttuisi ajatukseen, että mekin tarvitsisimme tällaisen museon?
Teresia Volotinen
Kirjoittaja on Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja.
Johanna Sydänmaa