Ja niin se taas oli ja meni. Nimittäin kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä, jota vietettiin jälleen 25.11. synkissä merkeissä. Tilastojen valossa on selvää, että naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen merkittävimmistä ihmisoikeusongelmista. Pelkästään tänä vuonna 19 naista on tapettu kaikkien tiedossa olevien epäiltyjen ollessa miehiä. Naissurmat ovat äärimmäisin ilmiö väkivaltakulttuurista, joka kattaa paljon muutakin, kuten sen, että yli puolet 16-74-vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa tai niillä uhkailua.
Tilastojen valossa on selvää, että naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen merkittävimmistä ihmisoikeusongelmista.
Miten on mahdollista, että maailman onnellisin maa on naisille EU:n vaarallisin?
Kuten muitakin tasa-arvokysymyksiä, on tätäkin ongelmaa tarkasteltava intersektionaalisesti: vähemmistöihin kuuluvilla naisilla on muita korkeampi riski kokea väkivaltaa ja esimerkiksi päihteiden käyttö ja asunnottomuus altistavat väkivallalle. Olin järkyttynyt saadessani tietää, että väkivaltaa kohdanneet ja päihteitä haitallisesti käyttävät naiset jäävät usein käytännössä täysin ilman tukea, sillä heille tarkoitetut turvakotipalvelut puuttuvat täysin pääkaupunkiseudulta ja lähes koko Suomesta.
Olin järkyttynyt saadessani tietää, että väkivaltaa kohdanneet ja päihteitä haitallisesti käyttävät naiset jäävät usein käytännössä täysin ilman tukea.
Haitallisesti päihteitä käyttävien naisten sijoittuminen tavalliseen turvakotiin on usein mahdotonta, sillä turvakodissa asuessa olisi kyettävä päihteettömyyteen. Tämän seurauksena moni joutuukin palaamaan väkivaltaiseen kotiin, kadulle tai muihin turvattomiin oloihin. Väkivallan ja päihteiden käytön kierre jatkuu, traumat syvenevät ja asunnottomuus lisääntyy. Ilman juuri tälle ryhmälle suunnattuja turvakoteja moni nainen jää ilman perusoikeutta turvalliseen elämään.
Jätin lokakuussa ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessani aloitteen, jossa esitin, että Helsinkiin perustetaan turvakotipalvelu vastaamaan haitallisesti päihteitä käyttävien ja väkivaltaa kokeneiden naisten erityistarpeisiin. Aloite keräsi taakseen tarvittavat 25 allekirjoitusta, joten se etenee valtuuston käsittelyyn.
Haitallisesti päihteitä käyttävät ja väkivaltaa kokeneet naiset elävät marginaalin marginaalissa, johon liittyy stigmaa ja erityisiä riskejä. Kuten kaikki muutkin, myös he ansaitsevat elää turvassa väkivallalta.
Oona Foster
Kirjoittaja on hertsikalainen varavaltuutettu, Helsingin Vihreiden Naisten jäsen sekä ammattifeministi, joka unelmoi siitä, että jokainen nainen ja tyttö saisi elää turvassa väkivallalta ja sen uhalta.
Oonan kuva: Adéle Nurmela
Johanna Sydänmaa