Lapset joutuvat monenlaisen sorron ja riiston kohteeksi eri puolilla maailmaa. Sukupuolensa vuoksi erityisesti tytöt ovat alttiita hyväksikäytölle ja epäoikeudenmukaiselle kohtelulle. Tyttösikiöiden abortointi, varhaiset avioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta sekä tyttöjen koulutuksen puutteet loukkaavat lukuisten tyttöjen ihmisoikeuksia eri puolilla maailmaa.
Tytöillä on sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Seksuaalinen väkivalta ja häirintä ovat merkittävä turvallisuusriski etenkin kaupungeissa, selviää lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Suomessa nuoret naiset kohtaavat seksuaalista häirintää useammin ja enemmän kuin muut ikäryhmät. Yli puolet 15–35-vuotiaista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana. Seksuaalista tai sukupuoleen liittyvää häirintää tai nimittelyä oli nykyisellä työpaikallaan tai oppilaitoksessaan havainnut 14 prosenttia sekä päätoimisista palkansaaja- että opiskelijanaisista (lähde).
Lisäksi lasten oikeuksien turvaaminen väkivaltatilanteissa on puutteellista Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että väkivaltaa ei huomioida riittävästi lasten huoltoa, tapaamisia ja sijoituksia koskevissa päätöksissä. Lapsen kuuleminen on tärkeää erityisesti, kun perheessä on ollut väkivaltaa. Lisäksi on tärkeää, että lapsen kertomalla on oikeasti merkitystä huolto- ja tapaamispäätöksiä tehtäessä. Väkivalta vaikuttaa lapseen, vaikka se ei kohdistuisi tähän suoraan.
Silti huoltajuuspäätöksissä myös sellaisia vanhempia, joiden tiedetään käyttäytyneen väkivaltaisesti, määrätään tapaamaan lapsiaan ilman tukea tai valvontaa. Valitettavan usein myös tapaamispaikkatoiminnan työntekijät todistavat tilanteita, joissa lapsi joutuu vasten tahtoaan tapaamaan vanhempaa, jota pelkää. Kuulemisen lisäksi on siksi tärkeää, että lapsen kertomalla on oikeasti vaikutusta. Lapsi tarvitsee kasvunsa ja kehityksensä suojaksi ennen kaikkea turvaa.
Istanbulin sopimus (artikla 31) velvoittaa, että määrättäessä lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista, otetaan väkivalta huomioon ja varmistetaan, ettei päätös vaaranna uhrin tai lapsen oikeuksia ja turvallisuutta.
Lue lisää:
Teija Hautanen: Väkivalta ja huoltoriidat (2010)
Johanna Hiitola: Hallittu vanhemmuus. Sukupuoli, luokka ja etnisyys huostaanottoasiakirjoissa (2015)
Tasa-arvobarometri (2017)
Johanna Sydänmaa