Rakenteellinen sukupuolten välinen epätasa-arvo korostuu konfliktitilanteissa.
Konflikti ja rauhan järkkyminen evää naisilta pääsyn turvallisten palveluiden pariin, katkaisee yhteyden tuttuihin sosiaalisiin verkostoihin ja asettaa tytöt ja naiset haavoittuvaiseen asemaan, jossa avun hakeminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Seksuaalinen väkivalta on sodankäynnin väline, joka jättää syvät jäljet, tuhoaa mahdollisuuksia, sekä hajottaa perheitä ja yhteisöjä. Sitä käytetään konflikteissa tietoisena sodankäynnin taktiikkana siviiliväestön häpäisemiseksi.
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 korostaa naisten erityistä asemaa aseellisten konfliktien uhreina ja heidän sisällyttämisen tärkeyttä rauhanturvaamisessa ja –rakentamisessa. Seksuaalisessa väkivallassa voidaan ajatella olevan kyse laajemmasta ongelmasta, joka kytkeytyy asevoimien maskuliinisuutta korostaviin kulttuureihin, joissa sotilaiden sosialisaatio perustuu usein naisvihamielisiin käytäntöihin ja kieleen (lähde).
Maailmassa on yli 68 miljoona ihmistä, jotka ovat pakotettu jättämään kotinsa. Jokaisella näistä henkilöistä on oma tarinansa ja omat unelmansa. Sukupuolensa takia naiset kohtaavat muuttoliikkeessä erityisiä uhkia, jotka asettavat heille erityisiä haasteita muidenkin rakenteellisten esteiden lisäksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden puutteellisuus on muuttoliikkeessä olevien naisten ja tyttöjen suurin kuolemansyy. Väkivallan, lapsiavioliittojen, hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskit suurenee. Ihmiskaupan uhreista 3/4 on naisia (YK, 2016).
Luonnonkatastrofien ja muiden hätätilojen takia kiristynyt poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri asettaa tytöt ja naiset haavoittuvaiseen asemaan. Joka päivä 500 naista ja tyttöä kuolee raskauteen ja synnytykseen liittyviin komplikaatioihin konflikti- ja katastrofi-alueilla (lähde). Esimerkiksi Jemenissä on tänä päivänä arviolta kolme miljoonaa naista ja tyttöä, jotka tarvitsevat akuuttia turvaa ja lääkinnällistä tukea (lähde).
Lue lisää:
Johanna Sydänmaa