Monissa kunnissa tarkastellaan parhaillaan säästöjen nimissä kunnan kouluverkkoa. Kouluverkon tarkastelun yhteydessä ollaan lakkauttamassa monia sellaisia kouluja, jotka ovat perehtyneet ja panostaneet erityisopetukseen. Vihreät Naiset vaatii, että kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi kuntien eritysopetuksen verkkoa ei saa ajaa alas.
– Lakkautusuhan alla on sellaisia kouluja, joissa on monella tapaa erinomainen ja erityinen opetussuunnitelma, tapa ottaa erityisoppilaat huomioon, välittää ja huolehtia heistä. Näillä kouluilla erityisoppilas on ”yksi meistä” eikä ”joku muu, toinen” tai ”erityinen, erilainen”, Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Irene Gröhn huomauttaa.
Esimerkiksi Helsingin opetusviraston lakkautuslistalla on useita nimenomaan erityisopetukseen erikoistuneita kouluja, joissa erityisoppilaita on 10-50 % oppilaista. Näissä kouluissa opettajien koulutukseen ja pedagogiseen osaamiseen on panostettu vuosia. Nämä koulut toimivat usein myös ns. resurssikeskuksina yleisopetuksen opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä ja avustamisessa.
Myös mm. Tampereella ja Mikkelissä kaavaillaan erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamisia ja oppilaiden siirtämistä ns. yleisopetusta antavien koulujen yhteyteen. Samalla näiden koulujen ainutlaatuiset opetuksen järjestämistä koskevat ratkaisut ja arjen käytännöt tulevat lakkautetuiksi. Tampereella ja monissa kunnissa asiaa on perusteltu säästöjen lisäksi hallituksen esityksellä perusopetuslain muuttamisesta (HE 109/2009 vp), joka on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä.
Monissa kunnissa on tulkittu, että lakiehdotus ”määrää”, että kaikkia erityisoppilaita tulee opettaa vain omassa lähikoulussaan.
– Tämä ei missään nimessä ole lain henki eikä tarkoitus, toteaa Irene Gröhn. Lakiehdotus ei edellytä kunnilta nykyisten erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamista.
Erityisoppilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Näistä haasteista ei selvitä sillä, että lakkautetaan juuri ne yksiköt, joissa on osaamista, sydäntä ja välittämistä erityisoppilaita kohtaan. Myös näitä kouluja tarvitaan. Vihreiden Naisten mielestä kunnissa tarvitaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen monipuolisten ja joustavien vaihtoehtojen kirjo: erityisluokkia yleisopetuksen yhteyteen, integraatiota silloin kun sille on edellytyksiä, mutta myös erityisopetukseen erikoistuneita kouluja ja erityiskouluja.
Jos kunnasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja, on todennäköisempää että opetus saadaan räätälöityä lapsen tuen tarpeen mukaiseksi. Yhdenvertaisuutta on se, että jokainen oppilas saa tarpeensa mukaisen tuen ja ympäristön koulunkäymiseen. Tärkeintä on aina lapsen etu, ja tätä lakiehdotus nimenomaan korostaa.
Lähikouluperiaate on Vihreiden Naisten mielestä tärkeä lähtökohta, mutta se ei voi olla perustelu lapsen edun kannalta tärkeiden erityisopetukseen erikoistuneiden yksiköiden lopettamiselle. Erityisoppilaat ja heidän opettajansa eivät saa olla heittopusseja tai säästöjen kohde.
Lisätietoja:
Irene Gröhn
Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen
p. 040 760 5021
* * *
HE 109/2009 vp
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta
”Tarkoituksena on vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista siten, että oppilaan tarvitsema tuki järjestettäisiin lähtökohtaisesti koulussa tai muussa opetuspaikassa, joka oppilaalle osoitettaisiin muutoinkin ilman tuen tarvetta. Tällöin tuen tarve ei välttämättä edellyttäisi oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Opetusjärjestelyissä
lähtökohtana on lapsen etu. Esityksessä ehdotetaan, että tukea tarvitsevalla oppilaalla olisi nykyistä selkeämmin määritelty oikeus saada lyhytkestoisempaa tukea, kuten tukiopetusta, muun opetuksen yhteydessä ja sen ohella. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaalla olisi oikeus saada suunnitelmallista, monimuotoista tai pitkäaikaista tehostettua tukea
oppimiseensa ja kehitykseensä. Jos tehostettu tukikaan ei riitä, tehdään oppilaalle erityistä tukea koskeva päätös. Erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti omassa koulussa, tai jos lapsen etu niin vaatii, sellaisessa koulussa, jossa tuki voidaan antaa. Menettelyllä vahvistetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta tarvittavan tuen määrästä riippumatta ja lisätään kaikkien oppilaiden osallisuutta omassa yhteisössään.”
Johanna Sydänmaa