[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″ global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” global_colors_info=”{}” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_text _builder_version=”4.10.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]
KANNANOTTO
Yhdenvertaisuus poliittisessa päätöksenteossa ei toteudu, jos syrjivät rakenteet vaikeuttavat osallistumista politiikkaan. Selvittääkseen tätä Vihreät naiset tilasi pro gradu -tutkimuksen vihreiden kuntavaaliehdokkaiden ehdokkuuteen liittyvistä huolista keväällä 2021. Tutkimuksen toteutti sukupuolentutkimuksen maisteri, FM Katariina Haapea Helsingin yliopistosta.
Tutkimus toteutettiin risteävien erojen näkökulmasta, eli tarkastellen miten huolet ovat yhteydessä henkilön yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttaviin taustatekijöihin (esim. ikä, sukupuoli, vähemmistöstatus, koulutustausta). Henkilö voi kohdata moniperusteista syrjintää, kun useita risteäviä eroja toteutuu samanaikaisesti ja toisiinsa vaikuttaen.
Tutkimustuloksissa moniperusteista syrjintää kohtaavia ehdokkaita huoletti eniten vihapuhe ja vaalihäirintä. Myös epävarmuudet esimerkiksi ehdokkuuteen liittyvistä omista kyvyistä ja osaamisesta painottuivat politiikassa aliedustetuille ryhmille, kuten nuorille ja matalamman koulutustason ehdokkaille. Vihreät naiset näkee tulokset hälyttävinä ja peräänkuuluttaa laajoja toimia ongelmien purkamiseksi.
”Moni ei halua laittaa itseään sylkykupiksi”
Vihreiden ehdokkaisiin kohdistuu tutkitusti keskimääräistä enemmän vihapuhetta ja 61% tutkimukseen vastanneista kantoi asiasta huolta. Vihapuhe pyrkii vaientamaan kohteensa moniperusteisen syrjinnän logiikalla, minkä myös tutkimus totesi: “vihapuheelle erityisesti altistaviksi tekijöiksi nimettiin naissukupuoli, vähemmistöstatus, nuori ikä sekä vihreä puoluevalinta, ja usein nämä ominaisuudet ristesivät ehdokkaiden vastauksissa”.
Jo keväällä uutisoitiin, miten vihapuheen pelko on estänyt ihmisiä lähtemästä ehdolle. Tutkimus vahvistaa havainnon: “Vihapuheen pelko on — kaikkein yleisin yksittäinen syy olla lähtemättä mukaan julkiseen päätöksentekoon, vaikka kiinnostusta muuten olisi”. On selvää, että tämä on järjestelmällinen uhka demokratian moniäänisyydelle.
Vihreät naiset on jo helmikuussa 2021 vaatinut kaikkia päättäjiä tuomitsemaan vihapuheen selväsanaisesti. Puoluejohtajien esimerkki on vihapuheen tuomitsemisessa tärkeää.
“Vihapuhe ei ole vain sitä kohtaavien ongelma, vaan uhka yhteiselle demokratiallemme, koska se vaientaa entisestään aliedustettuja ääniä päätöksenteossa”, Anne Roponen Vihreistä naisista linjaa. “Tarvitsemme tähän valtakunnan tasolla järjestelmällistä johtajuutta Oikeusministeriöltä. Lisäksi viranomaisten täytyy tunnistaa vihapuhetta tehokkaammin, se tulee lisätä rikoslakiin, ja kuntien täytyy kantaa vastuunsa resursoimalla vihapuheen vastaiseen työhön ja sitä kohdanneiden kuntapäättäjien tukemiseen.”
Kynnys osallistua kuntapolitiikkaan huolettaa nuoria ja ensikertalaisia
Tutkimukseen vastanneista ehdokkaista omia kykyjä ja taitoja epäilivät eniten nuoret, ensikertalaiset ja alemman koulutustason ehdokkaat. Kokemattomammat ehdokkaat voivat toki murehtivat osaamistaan konkareihin verrattuna, mutta tämän ei tulisi olla esteenä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumiselle. Alle 30-vuotiaita on kuntapäättäjistä kuitenkin vain 5,6%, joten nuoret ovat kuntapolitiikassa huomattavan aliedustettu ryhmä. Tilanne tulee korjata.
“Jossain määrin kysymys on jopa demokratiakasvatuksesta. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumisen kynnystä voisi madaltaa niin nuorille kuin aikuisille suunnatulla, kattavammalla koulutuksella asiasta. Tässä olisi paljon yhteistyön mahdollisuuksia kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa”, ehdottaa Eva Tawasoli Vihreiden naisten hallituksesta. “Lisäksi esimerkiksi kuntasektorilla voisi varmasti lisätä päätöksentekoprosessien läpinäkyvyyttä sekä viestiä niistä selkeämmin”.
Puolueiden sisäiset koulutukset jo ehdokkuutta harkitseville voivat osaltaan parantaa tilannetta ja kuntien rooli on ratkaisevan tärkeä esimerkiksi uusien valtuutettujen kouluttamisessa ja siitä viestimisessä. Kansalaisten tulee saada tietää kuntien tarjoamasta tuesta jo ehdokkuutta harkitessaan osallistumisen kynnyksen madaltamiseksi.
Keiden ääni kuuluu päätöksenteossa?
Tutkimuksessa huolestuneimpia vastaajaryhmiä olivat ehdokkaat, jotka kuuluivat yhteen tai useampaan vähemmistöön, olivat 26–35-vuotiaita, naisia, ensikertalaisia tai korkeasti koulutettuja. Moni näistä määreistä osuu samoihin henkilöihin, mikä kertoo moniperusteisen syrjinnän keskittävän huolia tietyille, samoille väestöryhmille. Vähiten huolissaan olivat kaikista nuorimmat ja vanhimmat ehdokkaat sekä miespuoliset ehdokkaat. Poliittisilla naisjärjestöillä on paljon työtä näiden rakenteellisen epäkohtien korjaamiseksi. Emopuolueita tulee kirittää kohti kattavampaa edustuksellisuutta.
“Yhdenvertaisuudessa ei voi olla valmis. Siksi jokaisen siihen sitoutuneen puolueen soisi tarkkailevan ja edesauttavan sen toteutumista omassa toiminnassaan. Nuorten, naisten, sukupuoleltaan moninaisten ja vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksia ihan jokaisen puolueen sisällä pitää yhä edelleen vahvistaa”, Vihreiden naisten 2. varapuheenjohtaja Marjo Tapaninen toteaa.
Vihreät on feministinen puolue, jonka poliittisen tavoiteohjelman mukaan “vihreä feminismi on intersektionaalista eli moniperusteisen syrjinnän tunnistavaa ja sitä purkavaa”. Tätä kohti Vihreät naiset työskentelevät tänä syksynä. Politiikkaa täytyy kehittää yhdenvertaisemmaksi, jotta yhteiskunnallinen vaikuttaminen kutsuisi uusia ääniä mukaan.
Voit lukea yhteenvedon tutkimuksen tuloksista blogistamme.
Koko tutkimuksen voit lukea täältä.
Lisätiedot:
Marjo Tapaninen, marjo.tapaninen [at] vihreat.fi
Eva Tawasoli, eva.tawasoli [at] gmail.com
Vs. pääsihteeri Minttu Massinen, etunimi.sukunimi [at] vihreat.fi, +358 (0) 40 514 9333
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]