[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″][et_pb_row _builder_version=”4.16″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ custom_padding=”|||” global_colors_info=”{}” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_text _builder_version=”4.17.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” global_colors_info=”{}”]
Kuva: Ilkka Koski Photography
Turvataan lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa mahdollistamalla oikeudellinen vanhemmuus kahta useammalle silloin, kun se vastaa lapsen tosiasiallisia perhesuhteita
Perustelut:
Yhä useammassa perheessä lapsella on useampia kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun on kyse uusperheestä, apilaperheestä tai polyamoristen vanhempien perheestä. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan. Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta.
Joskus lapsen perheessä on kahta useampia vanhempia jo lapsen syntymästä lähtien. Tällaisissa perhetilanteissa lapsen etu on syntyä oikeudellisesti selkeään tilanteeseen, jossa lapsen oikeudelliset perhesuhteet ovat yksiselitteiset jo ennen lapsen syntymää.
Joskus on kyse siitä, että lapselle on lapsen elämän varrella muodostunut tosiasiallinen vanhemmuussuhde johonkin hänelle merkitykselliseen aikuiseen. Tällainen suhde on nykyään mahdollista vahvistaa perheen sisäisellä adoptiolla, mutta yhden vanhemmista on luovuttava vanhemmuudestaan, jos lapsella muuten olisi adoption seurauksena kolme oikeudellista vanhempaa. Usein lapsen etu todellisuudessa vaatisi sekä suhteen luomista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä jo olemassa oleviin vanhempiin.
Nykylainsäädäntö mahdollistaa, että lapsella voi olla kahta useampia huoltajia. Tämä ratkaisee lapsen huoltoon liittyviä käytännön kysymyksiä, mutta ei takaa lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet elatukseen, tapaamiseen ja perintöön liittyvät nimenomaan oikeudelliseen vanhemmuuteen, eivätkä ole ratkaistavissa riittävällä tavalla muuten. Myös perhevapaat on sidottu yhä tiukemmin
oikeudelliseen vanhemmuuteen, mikä rajaa useamman vanhemman lasten oikeutta hoivaan. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää, että Vihreät edistää mahdollisuutta vahvistaa lapselle kahta useampia oikeudellisia vanhempia. Sen mahdollistamiseksi:
- vanhemmuuslakia tulee uudistaa siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia
sitovasti ennen lapsen alulle saattamista kolmen tai neljän vanhemman perheissä. - adoptiolakia tulee uudistaa siten, että perheen sisäisessä adoptiossa ei kenenkään tarvitse luopua
vanhemmuudestaan.
Suruvapaa lapsensa menettäneille vanhemmille
Esittää: Vihreät Naiset ry
Perustelut:
Lapsen menettäminen on yksi vaikeimmista tapahtumista ihmisen elämässä. Vanhempi, joka menettää lapsensa, ei useimmissa tapauksissa ole kykenevä ansiotyöhön, opintoihin, yrityksen pyörittämiseen eikä työnhakuun. Hän tarvitsee aikaa toipua shokista ja sopeutua surun läsnäoloon elämässään.
Nykytilassa ansiotyössä oleva vanhempi voi hakea sairauslomaa jos lapsi kuolee eikä vanhempi ole työkykyinen. Jos lapsi kuolee kohdussa ennen syntymäänsä, saa äiti 105 päivää vanhempainvapaata, kun isä saa vain 18 päivää, alkaen heti lapsen kuolemasta alkaen. Jos lapsi kuolee vanhempainrahakaudella tai kun vanhempi saa kotihoidontukea, maksetaan etuutta 12 päivän ajan lapsen kuolemasta laskien.
Henkilö, jolla ei ole oikeutta vanhempainrahaan, joutuu hakemaan sairauslomaa, ja jos vanhempi opiskelee tai on työtön voi hänellä olla vaikeuksia sairausloman käyttämisessä. Yrittäjä ei välttämättä pysty myöskään pitämään sairauslomaa.
Sairauslomat myönnetään usein kahden viikon jaksoissa. Monissa tilanteissa on selvää, ettei tämä riitä, vaan sairausloman tarve menetyksen yhteydessä on huomattavasti pidempi. Silti vanhempi voi joutua hakemaan sairauslomaa aina uudelleen kahden viikon välein, mikä kasvattaa vanhemman taakkaa jo valmiiksi epäinhimillisessä tilanteessa.
Tanskassa kansalaisaloite on johtanut lakiin, joka antaa surevalle oikeuden 6kk suruvapaaseen, joka myönnetään automaattisesti kun vanhempi menettää alaikäisen lapsensa. Tämä helpottaa vanhemman paineita ja antaa rauhan järjestää käytännön asiat sekä sopeutua suruun. Vapaa ei ole pakollinen, ja jos vanhempi ei sitä tahdo kokonaan pitää, hän voi myös palata työelämään tai opintojen tai yrittäjyyden pariin ennen sen päättymistä. Mutta se on yhteiskunnan takaama mahdollisuus elää rauhassa sitä aikaa, jonka voidaan ajatella olevan raskain ajanjakso ihmisen elämässä.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää, että Vihreät edistää 6 kk suruvapaata
vanhemmille, jotka ovat menettäneet lapsensa.
Vuoroasuvan lapsen molemmilla vanhemmilla tulee olla oikeus asumistukeen riippumatta siitä, missä lapsi on kirjoilla
Esittää: Vihreät Naiset ry
Perustelut:
Yhä useampi lapsi vuoroasuu vanhempiensa luona eron jälkeen. Nykytilanteessa vuoroasuminen on huomattavasti yleisempää perheissä, joissa vanhemmilla on hyvät tulot, toteaa Kelan tekemä selvitys (Miettinen et. al. 2021). Yksi syy tähän on se, ettei sosiaaliturvassa, esimerkiksi asumistuessa, huomioida lapsen toista kotia lainkaan. Vuodesta 2019 vuoroasuminen on voitu kirjata lapsen väestörekisteritietoihin, mutta lapsi ei edelleenkään voi olla kirjoilla kahdessa kodissa.
Sekä Kela että Sosiaali- ja terveysministeriö ovat tunnistaneet asumistuen yhdeksi keskeiseksi tukimuodoksi, jolla voidaan mahdollistaa vuoroasuminen myös perheissä, joissa tulotaso on alhaisempi. Voidakseen vuoroasua lapsi tarvitsee riittävästi tilaa kummankin vanhempansa kotona.
Vuoroasuminen on yhä yleisempi ratkaisu erojen jälkeiseen vanhemmuuden jakamiseen sen myötä kun isien osallistuminen lastensa elämään vahvistuu. Tämä kehitys on ilahduttavaa, ja yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa tukeakseen lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa myös eron jälkeen. Jotta nykyistä useammalla lapsella olisi mahdollisuus vuoroasumiseen riippumatta vanhempien
tulotasosta, tulee lapsi laskea kotitalouden jäseneksi molemmissa kodeissaan ja molemmilla vanhemmilla on oltava oikeus asumistukeen myös lapsen osalta, riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää, että Vihreät edistää vuoroasuvien lasten
molempien vanhempien oikeutta asumistukeen riippumatta lapsen kirjoillaolo-osoitteesta.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]